Lauseita

fi Hedelmiä ja elintarvikkeita   »   pl Owoce i artykuły spożywcze

15 [viisitoista]

Hedelmiä ja elintarvikkeita

Hedelmiä ja elintarvikkeita

15 [piętnaście]

Owoce i artykuły spożywcze

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi puola Toista Lisää
Minulla on mansikka. (-a) M-m--ru---wkę. (--- M-- t--------- (-a- M-m t-u-k-w-ę- ------------------- (Ja) Mam truskawkę. 0
Minulla on kiivi ja meloni. M-m k--i-i mel-na. M-- k--- i m------ M-m k-w- i m-l-n-. ------------------ Mam kiwi i melona. 0
Minulla on appelsiini ja greippi. Ma---o-ar-ńc-ę i grej-fr---. M-- p--------- i g---------- M-m p-m-r-ń-z- i g-e-p-r-t-. ---------------------------- Mam pomarańczę i grejpfruta. 0
Minulla on omena ja mango. M-- --b--o i----go. M-- j----- i m----- M-m j-b-k- i m-n-o- ------------------- Mam jabłko i mango. 0
Minulla on banaani ja ananas. Ma- -------i a-a----. M-- b----- i a------- M-m b-n-n- i a-a-a-a- --------------------- Mam banana i ananasa. 0
Minä teen hedelmäsalaattia. (J-)---bię-sa-at-- ow--ową. (--- R---- s------ o------- (-a- R-b-ę s-ł-t-ę o-o-o-ą- --------------------------- (Ja) Robię sałatkę owocową. 0
Minä syön paahtoleipää. (--- J-m to-ta. (--- J-- t----- (-a- J-m t-s-a- --------------- (Ja) Jem tosta. 0
Minä syön paahtoleivän voin kanssa. Jem to-ta-- --s---. J-- t---- z m------ J-m t-s-a z m-s-e-. ------------------- Jem tosta z masłem. 0
Minä syön paahtoleivän voin ja hillon kanssa. Je- t---- ----sł-m-- dż--em. J-- t---- z m----- i d------ J-m t-s-a z m-s-e- i d-e-e-. ---------------------------- Jem tosta z masłem i dżemem. 0
Minä syön kerrosvoileivän. Jem---na-kę. J-- k------- J-m k-n-p-ę- ------------ Jem kanapkę. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin kanssa. Je- ---apk- --ma-----ną. J-- k------ z m--------- J-m k-n-p-ę z m-r-a-y-ą- ------------------------ Jem kanapkę z margaryną. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin ja tomaatin kanssa. J-m --n-p-ę-- -arg--y---- p-m-do---. J-- k------ z m-------- i p--------- J-m k-n-p-ę z m-r-a-y-ą i p-m-d-r-m- ------------------------------------ Jem kanapkę z margaryną i pomidorem. 0
Me tarvitsemme leipää ja riisiä. P-t----u--------e----ry-. P----------- c---- i r--- P-t-z-b-j-m- c-l-b i r-ż- ------------------------- Potrzebujemy chleb i ryż. 0
Me tarvitsemme kalaa ja pihvejä. Po----b----y-rybę----t-k-. P----------- r--- i s----- P-t-z-b-j-m- r-b- i s-e-i- -------------------------- Potrzebujemy rybę i steki. 0
Me tarvitsemme pitsaa ja spagettia. Pot----uje-- ---z--- -p--et--. P----------- p---- i s-------- P-t-z-b-j-m- p-z-ę i s-a-e-t-. ------------------------------ Potrzebujemy pizzę i spagetti. 0
Mitä me vielä tarvitsemme? C- --s-c-- po-r-eb-j--y? C- j------ p------------ C- j-s-c-e p-t-z-b-j-m-? ------------------------ Co jeszcze potrzebujemy? 0
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten. N- zu-- --t-z-b---s--n-m-m-------i i-po-i-o--. N- z--- p-------- s- n-- m-------- i p-------- N- z-p- p-t-z-b-e s- n-m m-r-h-w-i i p-m-d-r-. ---------------------------------------------- Na zupę potrzebne są nam marchewki i pomidory. 0
Missä on supermarketti? Gd--e--e-t--u---m-r---? G---- j--- s----------- G-z-e j-s- s-p-r-a-k-t- ----------------------- Gdzie jest supermarket? 0

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!