Lauseita

fi Hedelmiä ja elintarvikkeita   »   sk Ovocie a potraviny

15 [viisitoista]

Hedelmiä ja elintarvikkeita

Hedelmiä ja elintarvikkeita

15 [pätnásť]

Ovocie a potraviny

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Minulla on mansikka. Má---ah---. Mám jahodu. M-m j-h-d-. ----------- Mám jahodu. 0
Minulla on kiivi ja meloni. M-- -i-i - ---ón. Mám kiwi a melón. M-m k-w- a m-l-n- ----------------- Mám kiwi a melón. 0
Minulla on appelsiini ja greippi. Má-----aranč-- grap--ruit. Mám pomaranč a grapefruit. M-m p-m-r-n- a g-a-e-r-i-. -------------------------- Mám pomaranč a grapefruit. 0
Minulla on omena ja mango. Má- ---lk--a --ng-. Mám jablko a mango. M-m j-b-k- a m-n-o- ------------------- Mám jablko a mango. 0
Minulla on banaani ja ananas. Mám-ban-n---ana--s. Mám banán a ananás. M-m b-n-n a a-a-á-. ------------------- Mám banán a ananás. 0
Minä teen hedelmäsalaattia. R-b---o-o--- -al--. Robím ovocný šalát. R-b-m o-o-n- š-l-t- ------------------- Robím ovocný šalát. 0
Minä syön paahtoleipää. J-- --a--. Jem toast. J-m t-a-t- ---------- Jem toast. 0
Minä syön paahtoleivän voin kanssa. Je--t-a---s ---l--. Jem toast s maslom. J-m t-a-t s m-s-o-. ------------------- Jem toast s maslom. 0
Minä syön paahtoleivän voin ja hillon kanssa. Je- ----t-----sl-m----ar--lá--u. Jem toast s maslom a marmeládou. J-m t-a-t s m-s-o- a m-r-e-á-o-. -------------------------------- Jem toast s maslom a marmeládou. 0
Minä syön kerrosvoileivän. J-- -en-v--. Jem sendvič. J-m s-n-v-č- ------------ Jem sendvič. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin kanssa. J---s-n---č---m-rg--í---. Jem sendvič s margarínom. J-m s-n-v-č s m-r-a-í-o-. ------------------------- Jem sendvič s margarínom. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin ja tomaatin kanssa. J-m -----i- s ma-garínom-a-p-----jk-u. Jem sendvič s margarínom a paradajkou. J-m s-n-v-č s m-r-a-í-o- a p-r-d-j-o-. -------------------------------------- Jem sendvič s margarínom a paradajkou. 0
Me tarvitsemme leipää ja riisiä. P--rebuj-m- -h-i-b-a--y-u. Potrebujeme chlieb a ryžu. P-t-e-u-e-e c-l-e- a r-ž-. -------------------------- Potrebujeme chlieb a ryžu. 0
Me tarvitsemme kalaa ja pihvejä. P---ebu-------bu ------k-. Potrebujeme rybu a steaky. P-t-e-u-e-e r-b- a s-e-k-. -------------------------- Potrebujeme rybu a steaky. 0
Me tarvitsemme pitsaa ja spagettia. Po-re--j--- piz-u a -p---ty. Potrebujeme pizzu a špagety. P-t-e-u-e-e p-z-u a š-a-e-y- ---------------------------- Potrebujeme pizzu a špagety. 0
Mitä me vielä tarvitsemme? Čo --t- p----b-----? Čo ešte potrebujeme? Č- e-t- p-t-e-u-e-e- -------------------- Čo ešte potrebujeme? 0
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten. Do-p-l-ev-y--o-rebu-e-e-mr--- ---ara-ajk-. Do polievky potrebujeme mrkvu a paradajky. D- p-l-e-k- p-t-e-u-e-e m-k-u a p-r-d-j-y- ------------------------------------------ Do polievky potrebujeme mrkvu a paradajky. 0
Missä on supermarketti? K-- -e s-perma-k-t? Kde je supermarket? K-e j- s-p-r-a-k-t- ------------------- Kde je supermarket? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!