Lauseita

fi Viikonpäivät   »   pl Dni tygodnia

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [dziewięć]

Dni tygodnia

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi puola Toista Lisää
maanantai Ponied-i-ł-k P----------- P-n-e-z-a-e- ------------ Poniedziałek 0
tiistai W-or-k W----- W-o-e- ------ Wtorek 0
keskiviikko Ś-oda Ś---- Ś-o-a ----- Środa 0
torstai Czw---ek C------- C-w-r-e- -------- Czwartek 0
perjantai P-ąt-k P----- P-ą-e- ------ Piątek 0
lauantai S-bo-a S----- S-b-t- ------ Sobota 0
sunnuntai Nied-i--a N-------- N-e-z-e-a --------- Niedziela 0
viikko ty-zień t------ t-d-i-ń ------- tydzień 0
maanantaista sunnuntaihin od -o-i-dz-ał-u-do -iedzi--i o- p----------- d- n-------- o- p-n-e-z-a-k- d- n-e-z-e-i ---------------------------- od poniedziałku do niedzieli 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. P-e--szy dzie- to -o-i-dz--łek. P------- d---- t- p------------ P-e-w-z- d-i-ń t- p-n-e-z-a-e-. ------------------------------- Pierwszy dzień to poniedziałek. 0
Toinen päivä on tiistai. D--g--d-i-ń -o -t-rek. D---- d---- t- w------ D-u-i d-i-ń t- w-o-e-. ---------------------- Drugi dzień to wtorek. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. Trzeci dz--- ---ś---a. T----- d---- t- ś----- T-z-c- d-i-ń t- ś-o-a- ---------------------- Trzeci dzień to środa. 0
Neljäs päivä on torstai. Czw---- d---- -o c------k. C------ d---- t- c-------- C-w-r-y d-i-ń t- c-w-r-e-. -------------------------- Czwarty dzień to czwartek. 0
Viides päivä on perjantai. Pi-ty-dzień--o--ią---. P---- d---- t- p------ P-ą-y d-i-ń t- p-ą-e-. ---------------------- Piąty dzień to piątek. 0
Kuudes päivä on lauantai. S-ó-t- -z--ń t- -obo--. S----- d---- t- s------ S-ó-t- d-i-ń t- s-b-t-. ----------------------- Szósty dzień to sobota. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. S--d-- -zi-ń------ed---l-. S----- d---- t- n--------- S-ó-m- d-i-ń t- n-e-z-e-a- -------------------------- Siódmy dzień to niedziela. 0
Viikossa on seitsemän päivää. Ty--ie- -a----dem d--. T------ m- s----- d--- T-d-i-ń m- s-e-e- d-i- ---------------------- Tydzień ma siedem dni. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. My p-a--j-my-----o---ę- d--. M- p-------- t---- p--- d--- M- p-a-u-e-y t-l-o p-ę- d-i- ---------------------------- My pracujemy tylko pięć dni. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!