Lauseita

fi Small Talk 1   »   pl Mini-rozmówki 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [dwadzieścia]

Mini-rozmówki 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi puola Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Pro--- --- r--g---ić! P----- s-- r--------- P-o-z- s-ę r-z-o-c-ć- --------------------- Proszę się rozgościć! 0
Olkaa kuin kotonanne. P--szę--zu- --- -a----s----e----om-! P----- c--- s-- j-- u s----- w d---- P-o-z- c-u- s-ę j-k u s-e-i- w d-m-! ------------------------------------ Proszę czuć się jak u siebie w domu! 0
Mitä te haluaisitte juoda? C-ego -ię--a- ----n- -----e? C---- s-- p-- / p--- n------ C-e-o s-ę p-n / p-n- n-p-j-? ---------------------------- Czego się pan / pani napije? 0
Pidättekö musiikista? Lu-- pan-/ p--i---z-kę? L--- p-- / p--- m------ L-b- p-n / p-n- m-z-k-? ----------------------- Lubi pan / pani muzykę? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Lub--------ę-k--sy---ą. L---- m----- k--------- L-b-ę m-z-k- k-a-y-z-ą- ----------------------- Lubię muzykę klasyczną. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Tu są -oj- --y--. T- s- m--- p----- T- s- m-j- p-y-y- ----------------- Tu są moje płyty. 0
Soitatteko te jotain soitinta? G-a-pa- / --ni n- -ak--- -nstru-enc--? G-- p-- / p--- n- j----- i------------ G-a p-n / p-n- n- j-k-m- i-s-r-m-n-i-? -------------------------------------- Gra pan / pani na jakimś instrumencie? 0
Tässä on minun kitarani. To -est -oj---i-a-a. T- j--- m--- g------ T- j-s- m-j- g-t-r-. -------------------- To jest moja gitara. 0
Laulatteko te mielellänne? L--i--an-/ --n--ś-i--ać? L--- p-- / p--- ś------- L-b- p-n / p-n- ś-i-w-ć- ------------------------ Lubi pan / pani śpiewać? 0
Onko teillä lapsia? M--pan - pa-i--z-e--? M- p-- / p--- d------ M- p-n / p-n- d-i-c-? --------------------- Ma pan / pani dzieci? 0
Onko teillä koira? Ma-p-n /-pa-i --a? M- p-- / p--- p--- M- p-n / p-n- p-a- ------------------ Ma pan / pani psa? 0
Onko teillä kissa? Ma pan ----n- ko-a? M- p-- / p--- k---- M- p-n / p-n- k-t-? ------------------- Ma pan / pani kota? 0
Tässä ovat kirjani. T- są moj--------i. T- s- m--- k------- T- s- m-j- k-i-ż-i- ------------------- To są moje książki. 0
Luen juuri tätä kirjaa. W--śn---czytam t- --iąż--. W------ c----- t- k------- W-a-n-e c-y-a- t- k-i-ż-ę- -------------------------- Właśnie czytam tę książkę. 0
Mitä te luette mielellänne? L-b--pa--- --ni-czyt--? L--- p-- / p--- c------ L-b- p-n / p-n- c-y-a-? ----------------------- Lubi pan / pani czytać? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Lub---a--/ --ni --odzi- -a ko-cer-y? L--- p-- / p--- c------ n- k-------- L-b- p-n / p-n- c-o-z-ć n- k-n-e-t-? ------------------------------------ Lubi pan / pani chodzić na koncerty? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Lub- -a- - --n----odz-ć-do-teatr-? L--- p-- / p--- c------ d- t------ L-b- p-n / p-n- c-o-z-ć d- t-a-r-? ---------------------------------- Lubi pan / pani chodzić do teatru? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Lu-i-----/ -ani c-od--ć--o -p-r-? L--- p-- / p--- c------ d- o----- L-b- p-n / p-n- c-o-z-ć d- o-e-y- --------------------------------- Lubi pan / pani chodzić do opery? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!