Lauseita

fi Kaupungissa   »   id Di kota

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [dua puluh lima]

Di kota

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi indonesia Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. S----in--n -- s--s-un-k-reta. S--- i---- k- s------ k------ S-y- i-g-n k- s-a-i-n k-r-t-. ----------------------------- Saya ingin ke stasiun kereta. 0
Tahdon lentokentälle. Say--in--n-ke ----ara. S--- i---- k- b------- S-y- i-g-n k- b-n-a-a- ---------------------- Saya ingin ke bandara. 0
Tahdon keskustaan. S--a --gi- k- pu-a--k--a. S--- i---- k- p---- k---- S-y- i-g-n k- p-s-t k-t-. ------------------------- Saya ingin ke pusat kota. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Bag--m--- -ar- --ya--e -t-siu- k--e--? B-------- c--- s--- k- s------ k------ B-g-i-a-a c-r- s-y- k- s-a-i-n k-r-t-? -------------------------------------- Bagaimana cara saya ke stasiun kereta? 0
Miten pääsen lentokentälle? Ba--im-na-c----s--- -- --n--ra? B-------- c--- s--- k- b------- B-g-i-a-a c-r- s-y- k- b-n-a-a- ------------------------------- Bagaimana cara saya ke bandara? 0
Miten pääsen keskustaan? B-----ana--ara---y- ----us-t----a? B-------- c--- s--- k- p---- k---- B-g-i-a-a c-r- s-y- k- p-s-t k-t-? ---------------------------------- Bagaimana cara saya ke pusat kota? 0
Tarvitsen taksin. S--a--u-u--ta-s-. S--- b---- t----- S-y- b-t-h t-k-i- ----------------- Saya butuh taksi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Say--b-t---p----ko--. S--- b---- p--- k---- S-y- b-t-h p-t- k-t-. --------------------- Saya butuh peta kota. 0
Tarvitsen hotellin. Saya--utuh-hotel. S--- b---- h----- S-y- b-t-h h-t-l- ----------------- Saya butuh hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. S--- i-g-n-me--e-a-mob--. S--- i---- m------ m----- S-y- i-g-n m-n-e-a m-b-l- ------------------------- Saya ingin menyewa mobil. 0
Tässä on luottokorttini. I-i-ka-tu--r---t ---a. I-- k---- k----- s---- I-i k-r-u k-e-i- s-y-. ---------------------- Ini kartu kredit saya. 0
Tässä on ajokorttini. I-i-SI- saya. I-- S-- s---- I-i S-M s-y-. ------------- Ini SIM saya. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? A-a saj- -ang -ap-t-d-li-at -- ko--? A-- s--- y--- d---- d------ d- k---- A-a s-j- y-n- d-p-t d-l-h-t d- k-t-? ------------------------------------ Apa saja yang dapat dilihat di kota? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Per-ilah k--k--a--u-. P------- k- k--- t--- P-r-i-a- k- k-t- t-a- --------------------- Pergilah ke kota tua. 0
Tehkää kiertoajelu. B-rke-il-n--a--d--ko--. B------------- d- k---- B-r-e-i-i-g-a- d- k-t-. ----------------------- Berkelilinglah di kota. 0
Menkää satamaan. Per-------e-pe-abuh--. P------- k- p--------- P-r-i-a- k- p-l-b-h-n- ---------------------- Pergilah ke pelabuhan. 0
Tehkää satamakierros. Ber---il-n-lah -en--n--apa- d- pe-abuh-n. B------------- d----- k---- d- p--------- B-r-e-i-i-g-a- d-n-a- k-p-l d- p-l-b-h-n- ----------------------------------------- Berkelilinglah dengan kapal di pelabuhan. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Ob-e- w-s-t--a-- -agi--a-----a sel-i--itu? O---- w----- a-- l--- y--- a-- s----- i--- O-y-k w-s-t- a-a l-g- y-n- a-a s-l-i- i-u- ------------------------------------------ Obyek wisata apa lagi yang ada selain itu? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!