Lauseita

fi Kaupungissa   »   ur ‫شہر میں‬

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

‫25 [پچیس]‬

pachees

‫شہر میں‬

[shehar mein]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi urdu Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. ‫م-- ----ش-----ا--اہ-- ہو-‬ ‫--- ا----- ج--- چ---- ہ--- ‫-ی- ا-ٹ-ش- ج-ن- چ-ہ-ا ہ-ں- --------------------------- ‫میں اسٹیشن جانا چاہتا ہوں‬ 0
m-jh--sta---n--a---h-i m---- s------ j--- h-- m-j-e s-a-i-n j-n- h-i ---------------------- mujhe station jana hai
Tahdon lentokentälle. ‫م-- ---ئی------انا چ-ہ-ا---ں‬ ‫--- ہ---- ا-- ج--- چ---- ہ--- ‫-ی- ہ-ا-ی ا-ے ج-ن- چ-ہ-ا ہ-ں- ------------------------------ ‫میں ہوائی اڈے جانا چاہتا ہوں‬ 0
mu-he a--p-r--j-na--ai m---- a------ j--- h-- m-j-e a-r-o-t j-n- h-i ---------------------- mujhe airport jana hai
Tahdon keskustaan. ‫-ی- شہ--کے-وس- -ی--ج--- -ا-ت- ---‬ ‫--- ش-- ک- و-- م-- ج--- چ---- ہ--- ‫-ی- ش-ر ک- و-ط م-ں ج-ن- چ-ہ-ا ہ-ں- ----------------------------------- ‫میں شہر کے وسط میں جانا چاہتا ہوں‬ 0
mu--e-sh---- ---n j-na -ai m---- s----- m--- j--- h-- m-j-e s-e-a- m-i- j-n- h-i -------------------------- mujhe shehar mein jana hai
Miten pääsen rautatieasemalle? ‫--ں -سٹی-- کی-- ---چوں گ-؟‬ ‫--- ا----- ک--- پ----- گ--- ‫-ی- ا-ٹ-ش- ک-س- پ-ن-و- گ-؟- ---------------------------- ‫میں اسٹیشن کیسے پہنچوں گا؟‬ 0
m--n--tatio- -aisa----hu---on-ga? m--- s------ k----- p-------- g-- m-i- s-a-i-n k-i-a- p-h-c-o-n g-? --------------------------------- mein station kaisay pahuchoon ga?
Miten pääsen lentokentälle? ‫-یں-ہوائ---ڈے-ک-سے-پہ-چ-- --؟‬ ‫--- ہ---- ا-- ک--- پ----- گ--- ‫-ی- ہ-ا-ی ا-ے ک-س- پ-ن-و- گ-؟- ------------------------------- ‫میں ہوائی اڈے کیسے پہنچوں گا؟‬ 0
mein a----r- k-isa-----u-ho-- --? m--- a------ k----- p-------- g-- m-i- a-r-o-t k-i-a- p-h-c-o-n g-? --------------------------------- mein airport kaisay pahuchoon ga?
Miten pääsen keskustaan? ‫می- ش---ک--و--------یسے ----و--گ-؟‬ ‫--- ش-- ک- و-- م-- ک--- پ----- گ--- ‫-ی- ش-ر ک- و-ط م-ں ک-س- پ-ن-و- گ-؟- ------------------------------------ ‫میں شہر کے وسط میں کیسے پہنچوں گا؟‬ 0
mein--he----me---k-isa- pah----on -a? m--- s----- m--- k----- p-------- g-- m-i- s-e-a- m-i- k-i-a- p-h-c-o-n g-? ------------------------------------- mein shehar mein kaisay pahuchoon ga?
Tarvitsen taksin. ‫مجھے-ای- -یک-ی--ا-ئ-‬ ‫---- ا-- ٹ---- چ----- ‫-ج-ے ا-ک ٹ-ک-ی چ-ہ-ے- ---------------------- ‫مجھے ایک ٹیکسی چاہئے‬ 0
mujhe --xy -h--i-e m---- t--- c------ m-j-e t-x- c-a-i-e ------------------ mujhe taxy chahiye
Tarvitsen kaupungin kartan. ‫م-ھے-ش-ر-ک- --ک-نق-ہ -اہ-ے‬ ‫---- ش-- ک- ا-- ن--- چ----- ‫-ج-ے ش-ر ک- ا-ک ن-ش- چ-ہ-ے- ---------------------------- ‫مجھے شہر کا ایک نقشہ چاہئے‬ 0
m-----s-eha--k- --qsha -h-hi-e m---- s----- k- n----- c------ m-j-e s-e-a- k- n-q-h- c-a-i-e ------------------------------ mujhe shehar ka naqsha chahiye
Tarvitsen hotellin. ‫مج-ے-ایک---ٹل--ا--ے‬ ‫---- ا-- ہ--- چ----- ‫-ج-ے ا-ک ہ-ٹ- چ-ہ-ے- --------------------- ‫مجھے ایک ہوٹل چاہئے‬ 0
m-j-- --tel-ch----e m---- h---- c------ m-j-e h-t-l c-a-i-e ------------------- mujhe hotel chahiye
Tahtoisin vuokrata auton. ‫م-ں --ک--اڑ- --ا-ہ--ر-ل--- -اہ----وں‬ ‫--- ا-- گ--- ک---- پ- ل--- چ---- ہ--- ‫-ی- ا-ک گ-ڑ- ک-ا-ہ پ- ل-ن- چ-ہ-ا ہ-ں- -------------------------------------- ‫میں ایک گاڑی کرایہ پر لینا چاہتا ہوں‬ 0
m--- -------ri -i---a-pa---e-- ---hta -on m--- a-- g---- k----- p-- l--- c----- h-- m-i- a-k g-a-i k-r-y- p-r l-n- c-a-t- h-n ----------------------------------------- mein aik gaari kiraya par lena chahta hon
Tässä on luottokorttini. ‫-ہ ---ا ک---ٹ -ارڈ ہے‬ ‫-- م--- ک---- ک--- ہ-- ‫-ہ م-ر- ک-ی-ٹ ک-ر- ہ-‬ ----------------------- ‫یہ میرا کریڈٹ کارڈ ہے‬ 0
ye- -e-a ---t---rd h-i y-- m--- c--- c--- h-- y-h m-r- c-d- c-r- h-i ---------------------- yeh mera crdt card hai
Tässä on ajokorttini. ‫ی--میر---رائیون------ن---ے‬ ‫-- م--- ڈ------- ل----- ہ-- ‫-ہ م-ر- ڈ-ا-ی-ن- ل-ئ-ن- ہ-‬ ---------------------------- ‫یہ میرا ڈرائیونگ لائسنس ہے‬ 0
y---me-- ---e-c---ai y-- m--- l------ h-- y-h m-r- l-c-n-e h-i -------------------- yeh mera licence hai
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? ‫ش-- -یں-د-کھن- -ے -ئ- کی-----‬ ‫--- م-- د----- ک- ل-- ک-- ہ--- ‫-ہ- م-ں د-ک-ن- ک- ل-ے ک-ا ہ-؟- ------------------------------- ‫شہر میں دیکھنے کے لئے کیا ہے؟‬ 0
sh--ar----n ---h-----e l----kya h-i? s----- m--- d------ k- l--- k-- h--- s-e-a- m-i- d-k-n-y k- l-y- k-a h-i- ------------------------------------ shehar mein dekhnay ke liye kya hai?
Menkää vanhaankaupunkiin. ‫آپ پرانے --- -ی- جا---‬ ‫-- پ---- ش-- م-- ج----- ‫-پ پ-ا-ے ش-ر م-ں ج-ئ-ں- ------------------------ ‫آپ پرانے شہر میں جائیں‬ 0
a-p----a-a- -he-----e-n a-- p------ s----- m--- a-p p-r-n-y s-e-a- m-i- ----------------------- aap puranay shehar mein
Tehkää kiertoajelu. ‫شہ--می- ---میں‬ ‫--- م-- گ------ ‫-ہ- م-ں گ-و-ی-‬ ---------------- ‫شہر میں گھومیں‬ 0
s-e-ar-m-i- --umain s----- m--- g------ s-e-a- m-i- g-u-a-n ------------------- shehar mein ghumain
Menkää satamaan. ‫بن-رگا- پر--ائ-ں‬ ‫------- پ- ج----- ‫-ن-ر-ا- پ- ج-ئ-ں- ------------------ ‫بندرگاہ پر جائیں‬ 0
ba-d---aa- -ar b--------- p-- b-n-a-g-a- p-r -------------- bandargaah par
Tehkää satamakierros. ‫ب-د------- --- کری-‬ ‫------- ک- س-- ک---- ‫-ن-ر-ا- ک- س-ر ک-ی-‬ --------------------- ‫بندرگاہ کی سیر کریں‬ 0
ban-argaa--k------ --r-n b--------- k- s--- k---- b-n-a-g-a- k- s-i- k-r-n ------------------------ bandargaah ki sair karen
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? ‫---ک--علاوہ --کھ-- -ی --- ک-- -ی-ی--ہیں؟‬ ‫-- ک- ع---- د----- ک- ک-- ک-- چ---- ہ---- ‫-س ک- ع-ا-ہ د-ک-ن- ک- ک-ا ک-ا چ-ز-ں ہ-ں-‬ ------------------------------------------ ‫اس کے علاوہ دیکھنے کی کیا کیا چیزیں ہیں؟‬ 0
is k--i--wa---a dek--ay-k--k-a-----z- h---? i- k- i---- k-- d------ k- k-- c----- h---- i- k- i-a-a k-a d-k-n-y k- k-a c-e-z- h-i-? ------------------------------------------- is ke ilawa kya dekhnay ki kya cheeze hain?

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!