Lauseita

fi Kaupungissa   »   et Linnas

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [kakskümmend viis]

Linnas

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. M- -oovi-- ----ijaam- min--. M- s------ r--------- m----- M- s-o-i-s r-n-i-a-m- m-n-a- ---------------------------- Ma sooviks rongijaama minna. 0
Tahdon lentokentälle. M---ooviks --n-u-a-ma -i-n-. M- s------ l--------- m----- M- s-o-i-s l-n-u-a-m- m-n-a- ---------------------------- Ma sooviks lennujaama minna. 0
Tahdon keskustaan. Ma -----ks---skl-nna -in-a. M- s------ k-------- m----- M- s-o-i-s k-s-l-n-a m-n-a- --------------------------- Ma sooviks kesklinna minna. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Kuida-----n-m- ---gi-a---? K----- s--- m- r---------- K-i-a- s-a- m- r-n-i-a-m-? -------------------------- Kuidas saan ma rongijaama? 0
Miten pääsen lentokentälle? K-i-a-----n--- l-nn--aa--? K----- s--- m- l---------- K-i-a- s-a- m- l-n-u-a-m-? -------------------------- Kuidas saan ma lennujaama? 0
Miten pääsen keskustaan? Kui-------- m------li--a? K----- s--- m- k--------- K-i-a- s-a- m- k-s-l-n-a- ------------------------- Kuidas saan ma kesklinna? 0
Tarvitsen taksin. Mu--on-t-kso- --j-. M-- o- t----- v---- M-l o- t-k-o- v-j-. ------------------- Mul on taksot vaja. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. M---o- l-nnakaarti v---. M-- o- l---------- v---- M-l o- l-n-a-a-r-i v-j-. ------------------------ Mul on linnakaarti vaja. 0
Tarvitsen hotellin. M-l-on -ote-li-vaj-. M-- o- h------ v---- M-l o- h-t-l-i v-j-. -------------------- Mul on hotelli vaja. 0
Tahtoisin vuokrata auton. Ma -o--i-------- r-n-ida. M- s------ a---- r------- M- s-o-i-s a-t-t r-n-i-a- ------------------------- Ma sooviks autot rentida. 0
Tässä on luottokorttini. Si-- -n -- -r--i-------. S--- o- m- k------------ S-i- o- m- k-e-i-t-a-r-. ------------------------ Siin on mu krediitkaart. 0
Tässä on ajokorttini. Siin-o---u j----ub-. S--- o- m- j-------- S-i- o- m- j-h-l-b-. -------------------- Siin on mu juhiluba. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Mi--on --n--s -a--a-a? M-- o- l----- v------- M-s o- l-n-a- v-a-a-a- ---------------------- Mis on linnas vaadata? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Minge -a-al--na. M---- v--------- M-n-e v-n-l-n-a- ---------------- Minge vanalinna. 0
Tehkää kiertoajelu. T--k- li-n-s r-ngsõ-t. T---- l----- r-------- T-h-e l-n-a- r-n-s-i-. ---------------------- Tehke linnas ringsõit. 0
Menkää satamaan. Min-e s-d-----e. M---- s--------- M-n-e s-d-m-s-e- ---------------- Minge sadamasse. 0
Tehkää satamakierros. T-hke --dam-ri--sõ--. T---- s-------------- T-h-e s-d-m-r-n-s-i-. --------------------- Tehke sadamaringsõit. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? M-l---e-- -a-t-misv--r-u-i-on--iin ve--? M-------- v--------------- o- s--- v---- M-l-i-e-d v-a-a-i-v-ä-s-s- o- s-i- v-e-? ---------------------------------------- Milliseid vaatamisväärsusi on siin veel? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!