Lauseita

fi Kaupungissa   »   cs Ve městě

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [dvacet pět]

Ve městě

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. C----(je---n- ---raží. C--- (---- n- n------- C-c- (-e-) n- n-d-a-í- ---------------------- Chci (jet) na nádraží. 0
Tahdon lentokentälle. C-c----e-) -a-l-tiště. C--- (---- n- l------- C-c- (-e-) n- l-t-š-ě- ---------------------- Chci (jet) na letiště. 0
Tahdon keskustaan. C----(--t) -- -ent--. C--- (---- d- c------ C-c- (-e-) d- c-n-r-. --------------------- Chci (jet) do centra. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? J-k--e dos-an- -- n-dra--? J-- s- d------ n- n------- J-k s- d-s-a-u n- n-d-a-í- -------------------------- Jak se dostanu na nádraží? 0
Miten pääsen lentokentälle? J----e--o---nu--a let---ě? J-- s- d------ n- l------- J-k s- d-s-a-u n- l-t-š-ě- -------------------------- Jak se dostanu na letiště? 0
Miten pääsen keskustaan? J---s- do---n-----------? J-- s- d------ d- c------ J-k s- d-s-a-u d- c-n-r-? ------------------------- Jak se dostanu do centra? 0
Tarvitsen taksin. P-t---u-----x-. P-------- t---- P-t-e-u-i t-x-. --------------- Potřebuji taxi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Po-ř-b-j--p--- -ě---. P-------- p--- m----- P-t-e-u-i p-á- m-s-a- --------------------- Potřebuji plán města. 0
Tarvitsen hotellin. P-třebu---h---l. P-------- h----- P-t-e-u-i h-t-l- ---------------- Potřebuji hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. Ch-i-si----naj-ou- a-to. C--- s- p--------- a---- C-c- s- p-o-a-m-u- a-t-. ------------------------ Chci si pronajmout auto. 0
Tässä on luottokorttini. T-dy----mo-e----di--í--ar-a. T--- j- m--- k------- k----- T-d- j- m-j- k-e-i-n- k-r-a- ---------------------------- Tady je moje kreditní karta. 0
Tässä on ajokorttini. Ta-y-j----- ř-d-č--ý --ůk-z. T--- j- m-- ř------- p------ T-d- j- m-j ř-d-č-k- p-ů-a-. ---------------------------- Tady je můj řidičský průkaz. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Co j--- tomto-------- -i-ě-í? C- j- v t---- m---- k v------ C- j- v t-m-o m-s-ě k v-d-n-? ----------------------------- Co je v tomto městě k vidění? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Běž-e-do-s--ré-----st-. B---- d- s------ m----- B-ž-e d- s-a-é-o m-s-a- ----------------------- Běžte do starého města. 0
Tehkää kiertoajelu. Z--ast------e--kru-n--j---y-m-----. Z--------- s- o------ j---- m------ Z-č-s-n-t- s- o-r-ž-í j-z-y m-s-e-. ----------------------------------- Zúčastněte se okružní jízdy městem. 0
Menkää satamaan. B-žt--do ----t-v-. B---- d- p-------- B-ž-e d- p-í-t-v-. ------------------ Běžte do přístavu. 0
Tehkää satamakierros. Zúča-------s- okr-----j-zd- -----a--m. Z--------- s- o------ j---- p--------- Z-č-s-n-t- s- o-r-ž-í j-z-y p-í-t-v-m- -------------------------------------- Zúčastněte se okružní jízdy přístavem. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? J--é -a-š- --m---hod-o-ti----- -a-y--eště? J--- d---- p------------- j--- t--- j----- J-k- d-l-í p-m-t-h-d-o-t- j-o- t-d- j-š-ě- ------------------------------------------ Jaké další pamětihodnosti jsou tady ještě? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!