Lauseita

fi Kaupunkinkierros   »   sl Ogled mesta

42 [neljäkymmentäkaksi]

Kaupunkinkierros

Kaupunkinkierros

42 [dvainštirideset]

Ogled mesta

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Onko tori sunnuntaisin auki? Je trž-ica-o- n--e-ja----prt-? J- t------ o- n------- o------ J- t-ž-i-a o- n-d-l-a- o-p-t-? ------------------------------ Je tržnica ob nedeljah odprta? 0
Ovatko messut maanantaisin auki? J----j-m-ob-pon-del-kih o-pr-? J- s---- o- p---------- o----- J- s-j-m o- p-n-d-l-k-h o-p-t- ------------------------------ Je sejem ob ponedeljkih odprt? 0
Onko näyttely tiistaisin auki? Je -a-st-va -b--orkih ------? J- r------- o- t----- o------ J- r-z-t-v- o- t-r-i- o-p-t-? ----------------------------- Je razstava ob torkih odprta? 0
Onko eläintarha keskiviikkoisin auki? J---ivals-i-vr- o----ed-- o-pr-? J- ž------- v-- o- s----- o----- J- ž-v-l-k- v-t o- s-e-a- o-p-t- -------------------------------- Je živalski vrt ob sredah odprt? 0
Onko museo torstaisin auki? J--m--e--o- --t---i--o-p-t? J- m---- o- č------- o----- J- m-z-j o- č-t-t-i- o-p-t- --------------------------- Je muzej ob četrtkih odprt? 0
Onko galleria perjantaisin auki? Je-gal---ja--- -etk-h-o----a? J- g------- o- p----- o------ J- g-l-r-j- o- p-t-i- o-p-t-? ----------------------------- Je galerija ob petkih odprta? 0
Saako valokuvata? Se ------t-g-a---a-i? S- s-- f------------- S- s-e f-t-g-a-i-a-i- --------------------- Se sme fotografirati? 0
Pitääkö sisäänpääsy maksaa? J- -r--a------t- --to-n-n-? J- t---- p------ v--------- J- t-e-a p-a-a-i v-t-p-i-o- --------------------------- Je treba plačati vstopnino? 0
Paljonko sisäänpääsy maksaa? K---ko s-a--------n---? K----- s---- v--------- K-l-k- s-a-e v-t-p-i-a- ----------------------- Koliko stane vstopnica? 0
Saavatko ryhmät alennusta? O-st-j--p----t za --u---e? O------ p----- z- s------- O-s-a-a p-p-s- z- s-u-i-e- -------------------------- Obstaja popust za skupine? 0
Saavatko lapset alennusta? O--taja p---st -- -tr-k-? O------ p----- z- o------ O-s-a-a p-p-s- z- o-r-k-? ------------------------- Obstaja popust za otroke? 0
Saavatko opiskelijat alennusta? O----j----p-s- z---t-de--e? O------ p----- z- š-------- O-s-a-a p-p-s- z- š-u-e-t-? --------------------------- Obstaja popust za študente? 0
Mikä rakennus tuo on? Kakšna z----------t-? K----- z------ j- t-- K-k-n- z-r-d-a j- t-? --------------------- Kakšna zgradba je to? 0
Miten vanha tuo rakennus on? K--o st--a ----- --r--ba? K--- s---- j- t- z------- K-k- s-a-a j- t- z-r-d-a- ------------------------- Kako stara je ta zgradba? 0
Kuka rakensi tuon rakennuksen? K-- je zgr--i- to ----dbo? K-- j- z------ t- z------- K-o j- z-r-d-l t- z-r-d-o- -------------------------- Kdo je zgradil to zgradbo? 0
Olen kiinnostunut arkkitehtuurista. Za-im- -e-a-hite-t-ra--(Z-n--a------a a-hit----r--) Z----- m- a----------- (------- s- z- a------------ Z-n-m- m- a-h-t-k-u-a- (-a-i-a- s- z- a-h-t-k-u-o-) --------------------------------------------------- Zanima me arhitektura. (Zanimam se za arhitekturo.) 0
Olen kiinnostunut taiteesta. Zan-ma me ume-n--------ni-a--se-za-u-et---t.) Z----- m- u-------- (------- s- z- u--------- Z-n-m- m- u-e-n-s-. (-a-i-a- s- z- u-e-n-s-.- --------------------------------------------- Zanima me umetnost. (Zanimam se za umetnost.) 0
Olen kiinnostunut maalaustaiteesta. Zan-ma-m--s--kar--v---(-a-i--m--e -a-sli--rstvo-) Z----- m- s---------- (------- s- z- s----------- Z-n-m- m- s-i-a-s-v-. (-a-i-a- s- z- s-i-a-s-v-.- ------------------------------------------------- Zanima me slikarstvo. (Zanimam se za slikarstvo.) 0

Nopeat ja hitaat kielet

Maailmassa on yli 6 000 kieltä. Kaikilla niillä on kuitenkin sama tehtävä. Ne auttavat meitä vaihtamaan tietoja. Se tapahtuu monella lailla joka kielessä. Jokainen kieli nimittäin käyttäytyy omien sääntöjensä mukaan. Kielen puhenopeus on myös erilainen. Kielitieteilijät ovat todistaneet tämän eri tutkimuksissa. Sitä varten käännettiin lyhyitä tekstejä useisiin kieliin. Äidinkieliset puhujat lukivat sitten tekstit ääneen. Tulos oli selvä. Japani ja espanja ovat nopeimmat kielet. Näissä kielissä puhutaan lähes kahdeksan tavua sekunnissa. Kiinalaiset puhuvat merkittävästi hitaammin. He puhuvat ainoastaan viisi tavua sekunnissa. Nopeus riippuu tavujen monimutkaisuudesta. Jos tavut ovat monimutkaisia, puhuminen kestää kauemmin. Saksassa on esimerkiksi kolme äännettä tavua kohti. Siksi sitä puhutaan suhteellisen hitaasti. Nopeasti puhuminen ei kuitenkaan tarkoita, että on paljon viestittävää. Aivan päinvastoin! Nopeasti puhutuissa tavuissa on vain niukasti tietoa. Vaikka japanilaiset puhuvat nopeasti, he välittävät vähän sisältöä. ”Hitaat” kiinalaiset puolestaan sanovat paljon muutamalla sanalla. Englannin kielen tavut sisältävät myös paljon tietoa. On mielenkiintoista, että arvioidut kielet ovat lähes yhtä tehokkaita! Se tarkoittaa, että hitaammin puhuva sanoo enemmän. Ja nopeammin puhuva tarvitsee enemmän sanoja. Loppujen lopuksi kaikki pääsevät päämääräänsä suunnilleen samassa ajassa.