Lauseita

fi Small Talk 1   »   ro Small talk 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [douăzeci]

Small talk 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! F-c-ţ--v- c----! F-------- c----- F-c-ţ---ă c-m-d- ---------------- Faceţi-vă comod! 0
Olkaa kuin kotonanne. Sim-i---vă c--a--s-! S--------- c- a----- S-m-i-i-v- c- a-a-ă- -------------------- Simţiţi-vă ca acasă! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Ce -o---i--ă -e-i? C- d----- s- b---- C- d-r-ţ- s- b-ţ-? ------------------ Ce doriţi să beţi? 0
Pidättekö musiikista? I-biţ- --z---? I----- m------ I-b-ţ- m-z-c-? -------------- Iubiţi muzica? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. M-e -m- plac- mu-i-a---a--că. M-- î-- p---- m----- c------- M-e î-i p-a-e m-z-c- c-a-i-ă- ----------------------------- Mie îmi place muzica clasică. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Ai-i --nt -d-u--le me--. A--- s--- c------- m---- A-c- s-n- c---r-l- m-l-. ------------------------ Aici sunt cd-urile mele. 0
Soitatteko te jotain soitinta? C----ţi-la--- ---t--me--? C------ l- u- i---------- C-n-a-i l- u- i-s-r-m-n-? ------------------------- Cântaţi la un instrument? 0
Tässä on minun kitarani. Ai-i----- c---ara -e-. A--- e--- c------ m--- A-c- e-t- c-i-a-a m-a- ---------------------- Aici este chitara mea. 0
Laulatteko te mielellänne? C-n-aţi cu------re? C------ c- p------- C-n-a-i c- p-ă-e-e- ------------------- Cântaţi cu plăcere? 0
Onko teillä lapsia? A---- --p--? A---- c----- A-e-i c-p-i- ------------ Aveţi copii? 0
Onko teillä koira? A---i -n----n-? A---- u- c----- A-e-i u- c-i-e- --------------- Aveţi un câine? 0
Onko teillä kissa? Av----o--is---? A---- o p------ A-e-i o p-s-c-? --------------- Aveţi o pisică? 0
Tässä ovat kirjani. A-c- sunt-cărţ--e m-l-. A--- s--- c------ m---- A-c- s-n- c-r-i-e m-l-. ----------------------- Aici sunt cărţile mele. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Eu--ocm-- c-tesc--cea-tă --rte. E- t----- c----- a------ c----- E- t-c-a- c-t-s- a-e-s-ă c-r-e- ------------------------------- Eu tocmai citesc această carte. 0
Mitä te luette mielellänne? C--ci-i-i -u -----re? C- c----- c- p------- C- c-t-ţ- c- p-ă-e-e- --------------------- Ce citiţi cu plăcere? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Me-geţ- -u------r---a-----er-? M------ c- p------ l- c------- M-r-e-i c- p-ă-e-e l- c-n-e-t- ------------------------------ Mergeţi cu plăcere la concert? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Merg-ţi ------c-r--la te-tr-? M------ c- p------ l- t------ M-r-e-i c- p-ă-e-e l- t-a-r-? ----------------------------- Mergeţi cu plăcere la teatru? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Me-g--i--- p----re--- ---ră? M------ c- p------ l- o----- M-r-e-i c- p-ă-e-e l- o-e-ă- ---------------------------- Mergeţi cu plăcere la operă? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!