Lauseita

fi Ravintolassa 4   »   ro La restaurant 4

32 [kolmekymmentäkaksi]

Ravintolassa 4

Ravintolassa 4

32 [treizeci şi doi]

La restaurant 4

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Yhden kerran ranskalaiset ketsupilla. O-porţi--d- --r---i -r----i--u---t--up. O p----- d- c------ p------ c- k------- O p-r-i- d- c-r-o-i p-ă-i-i c- k-t-h-p- --------------------------------------- O porţie de cartofi prăjiţi cu ketchup. 0
Ja kaksi annosta majoneesilla. Şi -ouă cu-m-------. Ş- d--- c- m-------- Ş- d-u- c- m-i-n-z-. -------------------- Şi două cu maioneză. 0
Ja kolme annosta bratwurstia sinapilla. Ş- -r-i----ţ-i-d---âr--ţ--pr---ţi c- m--t-r. Ş- t--- p----- d- c------ p------ c- m------ Ş- t-e- p-r-i- d- c-r-a-i p-ă-i-i c- m-ş-a-. -------------------------------------------- Şi trei porţii de cârnaţi prăjiţi cu muştar. 0
Mitä vihanneksia teillä on? Ce fe---e-l-g-m---v---? C- f-- d- l----- a----- C- f-l d- l-g-m- a-e-i- ----------------------- Ce fel de legume aveţi? 0
Onko teillä papuja? A-eţ- faso-e? A---- f------ A-e-i f-s-l-? ------------- Aveţi fasole? 0
Onko teillä kukkakaalia? Av-----o--pi-ă? A---- c-------- A-e-i c-n-p-d-? --------------- Aveţi conopidă? 0
Pidän maissista. E- -ă-â-c c- plăcere -orum-. E- m----- c- p------ p------ E- m-n-n- c- p-ă-e-e p-r-m-. ---------------------------- Eu mănânc cu plăcere porumb. 0
Pidän kurkusta. Eu-m---nc cu--lăcere -a-t-a-e--. E- m----- c- p------ c---------- E- m-n-n- c- p-ă-e-e c-s-r-v-ţ-. -------------------------------- Eu mănânc cu plăcere castraveţi. 0
Pidän tomaatista. Eu-m---n--c--pl--er--roşii. E- m----- c- p------ r----- E- m-n-n- c- p-ă-e-e r-ş-i- --------------------------- Eu mănânc cu plăcere roşii. 0
Syöttekö mielellänne purjoa? Mâ-ca----i-p----c- -lăc-re? M------ ş- p--- c- p------- M-n-a-i ş- p-a- c- p-ă-e-e- --------------------------- Mâncaţi şi praz cu plăcere? 0
Syöttekö mielellänne hapankaalia? M------ şi ---z- ---ată-cu-----ere? M------ ş- v---- m----- c- p------- M-n-a-i ş- v-r-ă m-r-t- c- p-ă-e-e- ----------------------------------- Mâncaţi şi varză murată cu plăcere? 0
Syöttekö mielellänne linssejä? M-n-aţ- ş- li----c---l---re? M------ ş- l---- c- p------- M-n-a-i ş- l-n-e c- p-ă-e-e- ---------------------------- Mâncaţi şi linte cu plăcere? 0
Syötkö myös mielelläsi porkkanoita? Mănânc- -i-t- mo-cov- -u ----e-e? M------ ş- t- m------ c- p------- M-n-n-i ş- t- m-r-o-i c- p-ă-e-e- --------------------------------- Mănânci şi tu morcovi cu plăcere? 0
Syötkö myös mielelläsi parsakaalia? Mănâ-ci ---tu--r-cco-i cu-p--c-r-? M------ ş- t- b------- c- p------- M-n-n-i ş- t- b-o-c-l- c- p-ă-e-e- ---------------------------------- Mănânci şi tu broccoli cu plăcere? 0
Syötkö myös mielelläsi paprikaa? M----c- ş- t- -rde---u -----r-? M------ ş- t- a---- c- p------- M-n-n-i ş- t- a-d-i c- p-ă-e-e- ------------------------------- Mănânci şi tu ardei cu plăcere? 0
En pidä sipulista. Mie-n--m------e-c-a--. M-- n---- p---- c----- M-e n---i p-a-e c-a-a- ---------------------- Mie nu-mi place ceapa. 0
En pidä oliiveista. Mie------ -l-----sl-n--e. M-- n---- p--- m--------- M-e n---i p-a- m-s-i-e-e- ------------------------- Mie nu-mi plac măslinele. 0
En pidä sienistä. M-- n--m---l---ciu----ile. M-- n---- p--- c---------- M-e n---i p-a- c-u-e-c-l-. -------------------------- Mie nu-mi plac ciupercile. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Tonaaliset kielet

Useimmat maailmassa puhuttavat kielet ovat tonaalisia kieliä. Äänteiden sävelkorko on erittäin tärkeä tonaalisissa kielissä. Se määrää sanojen tai tavujen merkityksen. Sävelkorko kuuluu tiukasti yhteen sanan kanssa. Useimmat Aasian kielet ovat tonaalisia kieliä. Esimerkiksi kiina, thai ja vietnam. Myös Afrikassa on useita tonaalisia kieliä. Monet Amerikan alkuperäisten asukkaiden kielet ovat myös tonaalisia kieliä. Indoeurooppalaisissa kielissä on useimmiten vain tonaalisia elementtejä. Tämä koskee esimerkiksi ruotsia ja serbiaa. Erilaisten sävelkorkojen määrä on erilainen yksittäisissä kielissä. Kiinan kielessä on erotettavissa neljä erilaista sävelkorkoa. Näin tavulla ma voi olla neljä merkitystä. Ne ovat äiti, hamppu, hevonen ja rähistä-verbi . Mielenkiintoista on se, että tonaaliset kielet vaikuttavat myös kuulemiseemme. Absoluuttisen kuulon tutkimukset ovat osoittaneet sen. Absoluuttinen kuulo kykenee tunnistamaan kuullut sävelkorot täsmällisesti. Absoluuttinen kuulo on hyvin harvinainen Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Harvemmalla kuin yhdellä 10 000 ihmisestä on sellainen. Toisin on kiinaa äidinkielenään puhuvilla. Heillä on yhdeksän kertaa useammin tämä erikoinen kyky. Meillä kaikilla oli absoluuttinen kuulo, kun olimme pikkulapsia. Käytimme sitä oppiessamme puhumaan oikein. Valitettavasti useimmat ihmiset kadottavat sen myöhemmin. Sävelkorko on myös tärkeää musiikissa. Tämä on erityisen totta kulttuureissa, joissa puhutaan tonaalista kieltä. Heidän pitää noudattaa melodiaa hyvin tarkasti. Muuten kaunis rakkauslaulu kuulostaa hölmöltä!