Lauseita

fi Pankissa   »   sl Na banki

60 [kuusikymmentä]

Pankissa

Pankissa

60 [šestdeset]

Na banki

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Haluan avata tilin. R--(----i--dprl(---r-čun. Rad(a) bi odprl(a) račun. R-d-a- b- o-p-l-a- r-č-n- ------------------------- Rad(a) bi odprl(a) račun. 0
Tässä on passini. T--aj--- mo- --tni -i--. Tukaj je moj potni list. T-k-j j- m-j p-t-i l-s-. ------------------------ Tukaj je moj potni list. 0
Ja tässä on osoitteeni. I- t-ka--j---o--na-l-v. In tukaj je moj naslov. I- t-k-j j- m-j n-s-o-. ----------------------- In tukaj je moj naslov. 0
Haluan tallettaa rahaa tililleni. R-d(-- -i --l--al--)--e------ svo- raču-. Rad(a) bi uplačal(a) denar na svoj račun. R-d-a- b- u-l-č-l-a- d-n-r n- s-o- r-č-n- ----------------------------------------- Rad(a) bi uplačal(a) denar na svoj račun. 0
Haluan nostaa rahaa tililtäni. R---a- bi----gn-l(a- ---ar s-svojeg- rač---. Rad(a) bi dvignil(a) denar s svojega računa. R-d-a- b- d-i-n-l-a- d-n-r s s-o-e-a r-č-n-. -------------------------------------------- Rad(a) bi dvignil(a) denar s svojega računa. 0
Haluan hakea tiliotteeni. P-iš-l (---š-a- --- -o i---s-k-s---ja-n---a-un-. Prišel (prišla) sem po izpisek stanja na računu. P-i-e- (-r-š-a- s-m p- i-p-s-k s-a-j- n- r-č-n-. ------------------------------------------------ Prišel (prišla) sem po izpisek stanja na računu. 0
Haluan lunastaa matkasekin. R--(-)-bi-u-ovč--(a--pot-----i ---. Rad(a) bi unovčil(a) potovalni ček. R-d-a- b- u-o-č-l-a- p-t-v-l-i č-k- ----------------------------------- Rad(a) bi unovčil(a) potovalni ček. 0
Kuinka korkeat ovat maksut? K-ko ---o-e-so p----zije? Kako visoke so provizije? K-k- v-s-k- s- p-o-i-i-e- ------------------------- Kako visoke so provizije? 0
Mihin minun pitää allekirjoittaa? Kj---ora- -od-is-t-? Kje moram podpisati? K-e m-r-m p-d-i-a-i- -------------------- Kje moram podpisati? 0
Minä odotan pankkisiirtoa Saksasta. Pr--a--j-- n-ka--lo -z---m-ije. Pričakujem nakazilo iz Nemčije. P-i-a-u-e- n-k-z-l- i- N-m-i-e- ------------------------------- Pričakujem nakazilo iz Nemčije. 0
Tässä on tilinumeroni. T---- je -o-a --e--l-a-r---n-. Tukaj je moja številka računa. T-k-j j- m-j- š-e-i-k- r-č-n-. ------------------------------ Tukaj je moja številka računa. 0
Ovatko rahat saapuneet? Je-d--ar--r-sp-l? Je denar prispel? J- d-n-r p-i-p-l- ----------------- Je denar prispel? 0
Minä tahtoisin vaihtaa nämä rahat. R-d -i-z--e-j-- -a------. Rad bi zamenjal ta denar. R-d b- z-m-n-a- t- d-n-r- ------------------------- Rad bi zamenjal ta denar. 0
Minä tarvitsen US-dollareita. Potrebuj-m-ame--ške -ol-r-e. Potrebujem ameriške dolarje. P-t-e-u-e- a-e-i-k- d-l-r-e- ---------------------------- Potrebujem ameriške dolarje. 0
Antaisitteko minulle pieniä seteleitä? D-j---m---------, ----ne-b-nk---e. Dajte mi, prosim, drobne bankovce. D-j-e m-, p-o-i-, d-o-n- b-n-o-c-. ---------------------------------- Dajte mi, prosim, drobne bankovce. 0
Onko täällä pankkiautomaattia? A----e tu-aj --k--- -an-o---? Ali je tukaj kakšen bankomat? A-i j- t-k-j k-k-e- b-n-o-a-? ----------------------------- Ali je tukaj kakšen bankomat? 0
Kuinka paljon rahaa voi nostaa? Ko---- ---arja--- -ah-- d-ig--? Koliko denarja se lahko dvigne? K-l-k- d-n-r-a s- l-h-o d-i-n-? ------------------------------- Koliko denarja se lahko dvigne? 0
Mitä luottokortteja täällä voi käyttää? Kakš-- --edi------r---e-s--d- -po--bi--? Kakšne kreditne kartice se da uporabiti? K-k-n- k-e-i-n- k-r-i-e s- d- u-o-a-i-i- ---------------------------------------- Kakšne kreditne kartice se da uporabiti? 0

Onko olemassa universaali kielioppi?

Kun opimme kielen, opimme myös sen kieliopin. Kun lapset oppivat äidinkielensä, se tapahtuu automaattisesti. He eivät huomaa, että heidän aivonsa oppivat erilaisia sääntöjä. Siitä huolimatta he oppivat äidinkielensä oikein alusta asti. Koska on paljon erilaisia kieliä, on myös monia kielioppijärjestelmiä. Mutta onko olemassa universaalia kielioppia? Tiedemiehet ovat tutkineet tätä kauan. Uudet tutkimukset voivat antaa vastauksen. Aivotutkijat ovat nimittäin tehneet mielenkiintoisen löydön. He laittoivat koehenkilöt opiskelemaan kielioppisääntöjä. Koehenkilöt olivat kielikoulun oppilaita. He opiskelivat japania tai italiaa. Puolet kielioppisäännöistä oli täysin keksittyjä. Koehenkilöt eivät kuitenkaan tienneet siitä. Opiskelijoille annettiin opiskelun jälkeen lauseita. Heidän piti arvioida, olivatko lauseet oikein. Samaan aikaan kun he käsittelivät lauseita, heidän aivojaan analysoitiin. Toisin sanoen tutkijat mittasivat aivojen aktiivisuutta. Tällä tavoin he saattoivat tutkia, miten aivot reagoivat lauseisiin. Näyttää siltä, että aivomme tunnistavat kieliopin! Puhetta muodostettaessa tietyt aivojen alueet ovat aktiivisia. Brocan alue on yksi niistä. Se on isoaivojen vasemmassa aivolohkossa. Kun opiskelijoilla oli edessään aitoja kielioppisääntöjä, se oli hyvin aktiivinen. Kun he taas katsoivat keksittyjä sääntöjä, aktiivisuus pieneni merkittävästi. Voi siis olla, että kaikilla kielioppijärjestelmillä on sama perusta. Silloin ne kaikki noudattaisivat samoja periaatteita. Ja nämä periaatteet olisivat meissä synnynnäisiä…