Lauseita

fi Junassa   »   cs Ve vlaku

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [třicet čtyři]

Ve vlaku

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? J--t--v-a---- Berl-n-? J- t- v--- d- B------- J- t- v-a- d- B-r-í-a- ---------------------- Je to vlak do Berlína? 0
Milloin juna lähtee? V-koli- --din --n---ak od-íž--? V k---- h---- t-- v--- o------- V k-l-k h-d-n t-n v-a- o-j-ž-í- ------------------------------- V kolik hodin ten vlak odjíždí? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? V-k-l----od-- ---az- -en ---- do--erl---? V k---- h---- d----- t-- v--- d- B------- V k-l-k h-d-n d-r-z- t-n v-a- d- B-r-í-a- ----------------------------------------- V kolik hodin dorazí ten vlak do Berlína? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? S--ov-le-ím--m--u-p--j-t? S d--------- m--- p------ S d-v-l-n-m- m-h- p-o-í-? ------------------------- S dovolením, mohu projít? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. My-lí----e --to-je----m--t-. M------ ž- t--- j- m- m----- M-s-í-, ž- t-t- j- m- m-s-o- ---------------------------- Myslím, že toto je mé místo. 0
Te taidatte istua paikallani. M---ím- -e se--te n----m---s--. M------ ž- s----- n- m-- m----- M-s-í-, ž- s-d-t- n- m-m m-s-ě- ------------------------------- Myslím, že sedíte na mém místě. 0
Missä on nukkumavaunu? K-e -- -pa-í --z? K-- j- s---- v--- K-e j- s-a-í v-z- ----------------- Kde je spací vůz? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. Sp--- ----je -a---n-i--laku. S---- v-- j- n- k---- v----- S-a-í v-z j- n- k-n-i v-a-u- ---------------------------- Spací vůz je na konci vlaku. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. A-kd- -e -íd--n--v-z? –-V--řed-. A k-- j- j------ v--- – V------- A k-e j- j-d-l-í v-z- – V-p-e-u- -------------------------------- A kde je jídelní vůz? – Vepředu. 0
Voinko nukkua alhaalla? Moh-----t--o-e? M--- s--- d---- M-h- s-á- d-l-? --------------- Mohu spát dole? 0
Voinko nukkua keskellä? Mohl b-c- s-át -pr-stř-d? M--- b--- s--- u--------- M-h- b-c- s-á- u-r-s-ř-d- ------------------------- Mohl bych spát uprostřed? 0
Voinko nukkua ylhäällä? M--l-by------- --hoř-? M--- b--- s--- n------ M-h- b-c- s-á- n-h-ř-? ---------------------- Mohl bych spát nahoře? 0
Milloin olemme rajalla? Kd- b-d-me--- h--n-c-? K-- b----- n- h------- K-y b-d-m- n- h-a-i-i- ---------------------- Kdy budeme na hranici? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? J-k -----o t-vá---st--d---e--ína? J-- d----- t--- c---- d- B------- J-k d-o-h- t-v- c-s-a d- B-r-í-a- --------------------------------- Jak dlouho trvá cesta do Berlína? 0
Onko juna myöhässä? M- --n --ak -p-ž-ění? M- t-- v--- z-------- M- t-n v-a- z-o-d-n-? --------------------- Má ten vlak zpoždění? 0
Onko teillä jotain lukemista? Má-e-n-co-----t--í? M--- n--- n- č----- M-t- n-c- n- č-e-í- ------------------- Máte něco na čtení? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? J- -a-y--ožné---upit-n-c--- jíd-u-- pit-? J- t--- m---- k----- n--- k j---- a p---- J- t-d- m-ž-é k-u-i- n-c- k j-d-u a p-t-? ----------------------------------------- Je tady možné koupit něco k jídlu a pití? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? M-ž-te -- vzbu-it v-7 h-din? M----- m- v------ v 7 h----- M-ž-t- m- v-b-d-t v 7 h-d-n- ---------------------------- Můžete mě vzbudit v 7 hodin? 0

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!