Lauseita

fi Genetiivi   »   cs Druhý pád

99 [yhdeksänkymmentäyhdeksän]

Genetiivi

Genetiivi

99 [devadesát devět]

Druhý pád

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
ystäväni kissa k-č-- -é--ří-e--yně k---- m- p--------- k-č-a m- p-í-e-k-n- ------------------- kočka mé přítelkyně 0
ystäväni koira pe--m-h- př---le p-- m--- p------ p-s m-h- p-í-e-e ---------------- pes mého přítele 0
lapsieni leikkikalut h-ač-y mý-h ---í h----- m--- d--- h-a-k- m-c- d-t- ---------------- hračky mých dětí 0
Tämä on työkaverini päällystakki. T---e---ášť--é-- k----y. T- j- p---- m--- k------ T- j- p-á-ť m-h- k-l-g-. ------------------------ To je plášť mého kolegy. 0
Tämä on työkaverini auto. T--j--au----- k-l-g-ně. T- j- a--- m- k-------- T- j- a-t- m- k-l-g-n-. ----------------------- To je auto mé kolegyně. 0
Nämä ovat työkavereideni työt. To----pr--e --c- -ol--ů. T- j- p---- m--- k------ T- j- p-á-e m-c- k-l-g-. ------------------------ To je práce mých kolegů. 0
Paidan nappi on irti. Kno---k-- --š-le ---utr-en-. K------ u k----- j- u------- K-o-l-k u k-š-l- j- u-r-e-ý- ---------------------------- Knoflík u košile je utržený. 0
Autotallin avain on poissa. Klí------ar--- j- pr--. K--- o- g----- j- p---- K-í- o- g-r-ž- j- p-y-. ----------------------- Klíč od garáže je pryč. 0
Pomon tietokone on rikki. V-douc--- -o--ta- -e ro--i-ý. V-------- p------ j- r------- V-d-u-í-o p-č-t-č j- r-z-i-ý- ----------------------------- Vedoucího počítač je rozbitý. 0
Ketkä ovat tytön vanhemmat? K-o -so- r-d----t- ----y? K-- j--- r----- t- d----- K-o j-o- r-d-č- t- d-v-y- ------------------------- Kdo jsou rodiče té dívky? 0
Miten pääsen hänen vanhempiensa talolle? J---s- do--anu - -omu j---c---o--č-? J-- s- d------ k d--- j----- r------ J-k s- d-s-a-u k d-m- j-j-c- r-d-č-? ------------------------------------ Jak se dostanu k domu jejích rodičů? 0
Talo on kadun päässä. Te--dů---t-jí ------c- -ét- ---c-. T-- d-- s---- n- k---- t--- u----- T-n d-m s-o-í n- k-n-i t-t- u-i-e- ---------------------------------- Ten dům stojí na konci této ulice. 0
Minkä niminen on Sveitsin pääkaupunki? J-k ---jmenuje h-avn-----to--v---rska? J-- s- j------ h----- m---- Š--------- J-k s- j-e-u-e h-a-n- m-s-o Š-ý-a-s-a- -------------------------------------- Jak se jmenuje hlavní město Švýcarska? 0
Minkä niminen on kirjan otsikko? Ja- -e j----j---a k---a? J-- s- j------ t- k----- J-k s- j-e-u-e t- k-i-a- ------------------------ Jak se jmenuje ta kniha? 0
Minkä nimisiä ovat naapurin lapset? Jak -- j---uj--s---ed--i--dět-? J-- s- j------ s--------- d---- J-k s- j-e-u-í s-u-e-o-i- d-t-? ------------------------------- Jak se jmenují sousedovic děti? 0
Milloin on lasten koululoma? K-- -a-í ------r-zd-iny? K-- m--- d--- p--------- K-y m-j- d-t- p-á-d-i-y- ------------------------ Kdy mají děti prázdniny? 0
Milloin on lääkärin vastaanotto? Kdy-jsou n-vš-ě-ní---d--- -é----? K-- j--- n-------- h----- l------ K-y j-o- n-v-t-v-í h-d-n- l-k-ř-? --------------------------------- Kdy jsou návštěvní hodiny lékaře? 0
Milloin ovat museon aukioloajat? K---jsou-ná-š---n--h------v ---e-? K-- j--- n-------- h----- v m----- K-y j-o- n-v-t-v-í h-d-n- v m-z-u- ---------------------------------- Kdy jsou návštěvní hodiny v muzeu? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keskity paremmin = opi paremmin

Kun opimme, meidän pitää keskittyä. Kaiken huomiomme pitää kohdistua yhteen asiaan. Keskittymiskyky ei ole luontaista. Ensin pitää oppia keskittymään. Sitä tehdään tavallisesti esikoulussa tai koulussa. Kuusivuotiaana lapset kykenevät keskittymään noin 15 minuutin ajan. 14-vuotiaat teini-ikäiset voivat keskittyä ja työskennellä kaksi kertaa niin pitkään. Aikuisten keskittymisjakso kestää noin 45 minuuttia. Tietyn ajan kuluttua keskittyminen herpaantuu. Sen jälkeen opiskelijat menettävät mielenkiintonsa aineistoon. He voivat myös väsyä tai rasittua. Sen seurauksena opiskelu tulee vaikeammaksi. Muisti ei kykene säilyttämään aineistoa yhtä hyvin. Henkilö kykenee kuitenkin parantamaan keskittymistään! On hyvin tärkeää, että on nukkunut tarpeeksi ennen opiskelua. Väsynyt ihminen kykenee keskittymään vain lyhyen ajan. Aivomme tekevät enemmän virheitä, kun olemme väsyneitä. Tunteemme vaikuttavat myös keskittymiseemme. Henkilön, joka haluaa oppia tehokkaasti, pitäisi olla neutraalissa mielentilassa. Liian monet myönteiset tai kielteiset tunteet estävät opiskelun onnistumista. Tietenkään ihminen ei voi aina hallita tunteitaan. Mutta voit yrittää jättää ne huomiotta, kun opiskelet. Henkilön, joka haluaa keskittyä, pitää olla motivoitunut. Meillä täytyy opiskellessamme aina olla mielessä tavoite. Vain silloin aivomme ovat valmiit keskittymään. Hiljainen ympäristö on myös tärkeä hyvälle keskittymiselle. Ja myöskin: Sinun pitäisi juoda opiskellessasi paljon vettä; se pitää sinut hereillä. Henkilö, joka pitää kaiken tämän mielessään, kykenee varmasti keskittymään kauemmin!