Lauseita

fi Viikonpäivät   »   cs Dny v týdnu

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [devět]

Dny v týdnu

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
maanantai p---ělí p------ p-n-ě-í ------- pondělí 0
tiistai úterý ú---- ú-e-ý ----- úterý 0
keskiviikko stř-da s----- s-ř-d- ------ středa 0
torstai č-----k č------ č-v-t-k ------- čtvrtek 0
perjantai pá--k p---- p-t-k ----- pátek 0
lauantai s-b--a s----- s-b-t- ------ sobota 0
sunnuntai n-d-le n----- n-d-l- ------ neděle 0
viikko tý--n t---- t-d-n ----- týden 0
maanantaista sunnuntaihin od -ondě-- ---n--ě-e o- p------ d- n----- o- p-n-ě-í d- n-d-l- -------------------- od pondělí do neděle 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. P-vní de--j--p-nd-l-. P---- d-- j- p------- P-v-í d-n j- p-n-ě-í- --------------------- První den je pondělí. 0
Toinen päivä on tiistai. Druhý d-n -- -t--ý. D---- d-- j- ú----- D-u-ý d-n j- ú-e-ý- ------------------- Druhý den je úterý. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. T--t- --- j- střed-. T---- d-- j- s------ T-e-í d-n j- s-ř-d-. -------------------- Třetí den je středa. 0
Neljäs päivä on torstai. Čtv-t---e- -- č-v---k. Č----- d-- j- č------- Č-v-t- d-n j- č-v-t-k- ---------------------- Čtvrtý den je čtvrtek. 0
Viides päivä on perjantai. P------n-j-----ek. P--- d-- j- p----- P-t- d-n j- p-t-k- ------------------ Pátý den je pátek. 0
Kuudes päivä on lauantai. Še--- den--e --bo--. Š---- d-- j- s------ Š-s-ý d-n j- s-b-t-. -------------------- Šestý den je sobota. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Se-m- d-- -e ----l-. S---- d-- j- n------ S-d-ý d-n j- n-d-l-. -------------------- Sedmý den je neděle. 0
Viikossa on seitsemän päivää. Týde- -á sed- --í. T---- m- s--- d--- T-d-n m- s-d- d-í- ------------------ Týden má sedm dní. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. P-acuje-- --- pět----. P-------- j-- p-- d--- P-a-u-e-e j-n p-t d-í- ---------------------- Pracujeme jen pět dní. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!