Lauseita

fi Small Talk 1   »   cs Konverzace 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [dvacet]

Konverzace 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Udě-ej-e--- po---lí! U------- s- p------- U-ě-e-t- s- p-h-d-í- -------------------- Udělejte si pohodlí! 0
Olkaa kuin kotonanne. Ci--e s----ko --ma! C---- s- j--- d---- C-ť-e s- j-k- d-m-! ------------------- Ciťte se jako doma! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Co ---dáte k-pi-í? C- s- d--- k p---- C- s- d-t- k p-t-? ------------------ Co si dáte k pití? 0
Pidättekö musiikista? M-t----d-/ -áda---db-? M--- r-- / r--- h----- M-t- r-d / r-d- h-d-u- ---------------------- Máte rád / ráda hudbu? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. M-- rá- -la--ck-u h--bu. M-- r-- k-------- h----- M-m r-d k-a-i-k-u h-d-u- ------------------------ Mám rád klasickou hudbu. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. T----j--u m- -------. T--- j--- m- c------- T-d- j-o- m- c-d-č-a- --------------------- Tady jsou má cédéčka. 0
Soitatteko te jotain soitinta? H----t---a-n---------ební--ás--oj? H------ n- n----- h------ n------- H-a-e-e n- n-j-k- h-d-b-í n-s-r-j- ---------------------------------- Hrajete na nějaký hudební nástroj? 0
Tässä on minun kitarani. To -e--oje--yt--a. T- j- m--- k------ T- j- m-j- k-t-r-. ------------------ To je moje kytara. 0
Laulatteko te mielellänne? Z-ív-te rá--/--á--? Z------ r-- / r---- Z-í-á-e r-d / r-d-? ------------------- Zpíváte rád / ráda? 0
Onko teillä lapsia? M-te-dět-? M--- d---- M-t- d-t-? ---------- Máte děti? 0
Onko teillä koira? Mát- p-a? M--- p--- M-t- p-a- --------- Máte psa? 0
Onko teillä kissa? M-te k---u? M--- k----- M-t- k-č-u- ----------- Máte kočku? 0
Tässä ovat kirjani. Tot- jsou -----ihy. T--- j--- m- k----- T-t- j-o- m- k-i-y- ------------------- Toto jsou mé knihy. 0
Luen juuri tätä kirjaa. M-m -oz--te--- t--o-knihu. M-- r--------- t--- k----- M-m r-z-č-e-o- t-t- k-i-u- -------------------------- Mám rozečtenou tuto knihu. 0
Mitä te luette mielellänne? C----d - -áda čt-t-? C- r-- / r--- č----- C- r-d / r-d- č-e-e- -------------------- Co rád / ráda čtete? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Ch---t- r-d---r--- -a kon-e-ty? C------ r-- / r--- n- k-------- C-o-í-e r-d / r-d- n- k-n-e-t-? ------------------------------- Chodíte rád / ráda na koncerty? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? C-o---e r-- / ráda-do---vad--? C------ r-- / r--- d- d------- C-o-í-e r-d / r-d- d- d-v-d-a- ------------------------------ Chodíte rád / ráda do divadla? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Chodí-e --- - --da ----p-ry? C------ r-- / r--- d- o----- C-o-í-e r-d / r-d- d- o-e-y- ---------------------------- Chodíte rád / ráda do opery? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!