Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   cs Studium cizích jazyků

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [dvacet tři]

Studium cizích jazyků

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? K-e ------- n---il /-n--či-- --aněl---? K-- j--- s- n----- / n------ š--------- K-e j-t- s- n-u-i- / n-u-i-a š-a-ě-s-y- --------------------------------------- Kde jste se naučil / naučila španělsky? 0
Osaatteko myös portugalia? M-u--te----o--u-al-ky? M------ i p----------- M-u-í-e i p-r-u-a-s-y- ---------------------- Mluvíte i portugalsky? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. An--a u--m - tro-------l-k-. A-- a u--- i t----- i------- A-o a u-í- i t-o-h- i-a-s-y- ---------------------------- Ano a umím i trochu italsky. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. My-lí-, že --uvít- vel---do-ře. M------ ž- m------ v---- d----- M-s-í-, ž- m-u-í-e v-l-i d-b-e- ------------------------------- Myslím, že mluvíte velmi dobře. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. J--- -o d--e-a-pod-b-é-j---k-. J--- t- d----- p------ j------ J-o- t- d-c-l- p-d-b-é j-z-k-. ------------------------------ Jsou to docela podobné jazyky. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Mohu-j----ob-e -oz--ě-. M--- j-- d---- r------- M-h- j-m d-b-e r-z-m-t- ----------------------- Mohu jim dobře rozumět. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. A---ml-vi--- --át-j- tě-ké. A-- m----- a p--- j- t----- A-e m-u-i- a p-á- j- t-ž-é- --------------------------- Ale mluvit a psát je těžké. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Po-ád --št--děl-m -od-ě -h-b. P---- j---- d---- h---- c---- P-ř-d j-š-ě d-l-m h-d-ě c-y-. ----------------------------- Pořád ještě dělám hodně chyb. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. P-o--m opr-v--te--n---t-l-. P----- o-------- m-- s----- P-o-í- o-r-v-j-e m-ě s-á-e- --------------------------- Prosím opravujte mně stále. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. V-še--ý-lovnos---e --c--- dobrá. V--- v--------- j- d----- d----- V-š- v-s-o-n-s- j- d-c-l- d-b-á- -------------------------------- Vaše výslovnost je docela dobrá. 0
Teillä on pieni aksentti. M--- --------í-v-k. M--- l---- p------- M-t- l-h-ý p-í-v-k- ------------------- Máte lehký přízvuk. 0
Tunnistaa mistä tulette. Po--- --- od--- ----. P---- s-- o---- j---- P-z-á s-, o-k-d j-t-. --------------------- Pozná se, odkud jste. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? C--j--Vaše-mat-ř-t-n-? C- j- V--- m---------- C- j- V-š- m-t-ř-t-n-? ---------------------- Co je Vaše mateřština? 0
Käyttekö kielikurssia? Úča-tn----s----z---vého ---z-? Ú-------- s- j--------- k----- Ú-a-t-í-e s- j-z-k-v-h- k-r-u- ------------------------------ Účastníte se jazykového kurzu? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? P-dle------se u---e? P---- č--- s- u----- P-d-e č-h- s- u-í-e- -------------------- Podle čeho se učíte? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. Teď----ne---o----m---a- s- to-jm---j-. T-- s- n----------- j-- s- t- j------- T-ď s- n-v-p-m-n-m- j-k s- t- j-e-u-e- -------------------------------------- Teď si nevzpomínám, jak se to jmenuje. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. N- - -e--i -z-omeno-t ---t-n-ná-ev. N- a n- s- v--------- n- t-- n----- N- a n- s- v-p-m-n-u- n- t-n n-z-v- ----------------------------------- Ne a ne si vzpomenout na ten název. 0
Olen unohtanut sen. Z---m-ě- - za-o--ěl- j-em --. Z------- / z-------- j--- t-- Z-p-m-ě- / z-p-m-ě-a j-e- t-. ----------------------------- Zapomněl / zapomněla jsem to. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!