Lauseita

fi Posessiivipronominit 1   »   cs Přivlastňovací zájmena 1

66 [kuusikymmentäkuusi]

Posessiivipronominit 1

Posessiivipronominit 1

66 [šedesát šest]

Přivlastňovací zájmena 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
minä – minun j- - -ůj - -oje (---- ---v---) já – můj / moje (svůj / svoje) j- – m-j / m-j- (-v-j / s-o-e- ------------------------------ já – můj / moje (svůj / svoje) 0
En löydä avaintani. Nem-žu-n---- sv-- --íč. Nemůžu najít svůj klíč. N-m-ž- n-j-t s-ů- k-í-. ----------------------- Nemůžu najít svůj klíč. 0
En löydä lippuani. N----u -a--- ---u-jí-de-k-. Nemůžu najít svou jízdenku. N-m-ž- n-j-t s-o- j-z-e-k-. --------------------------- Nemůžu najít svou jízdenku. 0
sinä – sinun t- –----j-/--v-je-(s-ůj / sv-je) ty – tvůj / tvoje (svůj / svoje) t- – t-ů- / t-o-e (-v-j / s-o-e- -------------------------------- ty – tvůj / tvoje (svůj / svoje) 0
Löysitkö avaimesi? Na-----si--vů- -líč? Našel jsi svůj klíč? N-š-l j-i s-ů- k-í-? -------------------- Našel jsi svůj klíč? 0
Löysitkö lippusi? Na--l --i s--u---z-enk-? Našel jsi svou jízdenku? N-š-l j-i s-o- j-z-e-k-? ------------------------ Našel jsi svou jízdenku? 0
hän – hänen on – --h---s-ů--- ---je) on – jeho (svůj / svoje) o- – j-h- (-v-j / s-o-e- ------------------------ on – jeho (svůj / svoje) 0
Tiedätkö missä hänen avaimensa on? Nev-š, k-e------h- klíč? Nevíš, kde je jeho klíč? N-v-š- k-e j- j-h- k-í-? ------------------------ Nevíš, kde je jeho klíč? 0
Tiedätkö missä hänen lippunsa on? N---š, --e je --h- ---d----? Nevíš, kde je jeho jízdenka? N-v-š- k-e j- j-h- j-z-e-k-? ---------------------------- Nevíš, kde je jeho jízdenka? 0
hän – hänen ona – -ejí -sv-j-/---o--) ona – její (svůj / svoje) o-a – j-j- (-v-j / s-o-e- ------------------------- ona – její (svůj / svoje) 0
Hänen rahansa ovat poissa. J-j- p-níz- -s-u ---č. Její peníze jsou pryč. J-j- p-n-z- j-o- p-y-. ---------------------- Její peníze jsou pryč. 0
Ja hänen luottokorttinsa on myös poissa. A --j--k--d-----k-----je --ké p-yč. A její kreditní karta je také pryč. A j-j- k-e-i-n- k-r-a j- t-k- p-y-. ----------------------------------- A její kreditní karta je také pryč. 0
me – meidän m- --ná- /--a-------j-/---oj-) my – náš / naše (svůj / svoje) m- – n-š / n-š- (-v-j / s-o-e- ------------------------------ my – náš / naše (svůj / svoje) 0
Meidän isoisämme on sairas. Náš-děd---- -e--e----ý. Náš dědeček je nemocný. N-š d-d-č-k j- n-m-c-ý- ----------------------- Náš dědeček je nemocný. 0
Meidän isoäitimme on terve. Naše -abič-a-je -d--vá. Naše babička je zdravá. N-š- b-b-č-a j- z-r-v-. ----------------------- Naše babička je zdravá. 0
te – teidän v--–-váš ---aš--(---j /-s-oj-) vy – váš / vaše (svůj / svoje) v- – v-š / v-š- (-v-j / s-o-e- ------------------------------ vy – váš / vaše (svůj / svoje) 0
Lapset, missä teidän isänne on? Dě--, kd--j--váš tat-nek? Děti, kde je váš tatínek? D-t-, k-e j- v-š t-t-n-k- ------------------------- Děti, kde je váš tatínek? 0
Lapset, missä teidän äitinne on? Dět---kd- je --še --mi-ka? Děti, kde je vaše maminka? D-t-, k-e j- v-š- m-m-n-a- -------------------------- Děti, kde je vaše maminka? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Luova kieli

Luovuus on nykyisin tärkeä ominaisuus. Jokainen haluaa olla luova. Luovia ihmisiä näet pidetään älykkäinä. Kielemme pitäisi myös olla luovaa. Aikaisemmin ihmiset yrittivät puhua niin virheettömästi kuin mahdollista. Nykyisin ihmisen pitäisi puhua niin luovasti kuin mahdollista. Mainonta ja uusi media ovat tästä esimerkkejä. Ne osoittavat, miten kielen kanssa voi leikkiä. Viimeisten 50 vuoden aikana luovuuden merkitys on lisääntynyt suuresti. Jopa tutkimus on huolissaan ilmiöstä. Psykologit, kasvattajat ja filosofit tutkivat luovia prosesseja. Luovuus määritellään kyvyksi luoda jotain uutta. Luova puhuja tuottaa siis uusia kielellisiä muotoja. Ne voivat olla sanoja tai kieliopillisia rakenteita. Luovaa kieltä tutkimalla kielentutkijat voivat havaita, miten kieli muuttuu. Mutta kaikki eivät ymmärrä uusia kielellisiä elementtejä. Ymmärtääksesi luovaa kieltä tarvitset tietoja. Pitää tietää, miten kieli toimii. Pitää myös tuntea maailmaa, jossa puhujat toimivat. Vain silloin voi ymmärtää, mitä he haluavat sanoa. Teini-ikäisten slangi on tästä esimerkki. Lapset ja nuoret keksivät uusia käsitteitä koko ajan. Aikuiset eivät usein ymmärrä näitä sanoja. Nyt on julkaistu sanakirjoja, jotka selittävät teinislangia. Mutta tavallisesti ne vanhenevat jo yhdessä sukupolvessa! Luovaa kieltä voi kuitenkin oppia. Kouluttajat tarjoavat paljon sellaisia kursseja. Tärkein sääntö on aina: Aktivoi sisäinen äänesi!