Lauseita

fi Adverbejä   »   cs Příslovce

100 [sata]

Adverbejä

Adverbejä

100 [sto]

Příslovce

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
jo kerran – ei koskaan u--j---ou -----t- ---dy u- j----- – j---- n---- u- j-d-o- – j-š-ě n-k-y ----------------------- už jednou – ještě nikdy 0
Oletteko jo kerran olleet Berliinissä? B-l --- jste -ž----d--- -er---ě? B-- / a j--- u- n---- v B------- B-l / a j-t- u- n-k-y v B-r-í-ě- -------------------------------- Byl / a jste už někdy v Berlíně? 0
En, en koskaan. N-, j-št---i--y. N-- j---- n----- N-, j-š-ě n-k-y- ---------------- Ne, ještě nikdy. 0
joku – ei kukaan n---o-- -ik-o n---- – n---- n-k-o – n-k-o ------------- někdo – nikdo 0
Tunnetteko täältä jonkun? Znát--------ěko--? Z---- t--- n------ Z-á-e t-d- n-k-h-? ------------------ Znáte tady někoho? 0
En, en tunne täältä ketään. Ne--nezn-- -ad- -i---o. N-- n----- t--- n------ N-, n-z-á- t-d- n-k-h-. ----------------------- Ne, neznám tady nikoho. 0
vielä – ei enää j--t-------ne j---- – u- n- j-š-ě – u- n- ------------- ještě – už ne 0
Jäättekö vielä pitkäksi aikaa tänne? Zů-tan--- ta-y -e-t----o--o? Z-------- t--- j---- d------ Z-s-a-e-e t-d- j-š-ě d-o-h-? ---------------------------- Zůstanete tady ještě dlouho? 0
En, en jää enää pitkäksi aikaa tänne. Ne,----ů---nu---d- d-o-h-. N-- n-------- t--- d------ N-, n-z-s-a-u t-d- d-o-h-. -------------------------- Ne, nezůstanu tady dlouho. 0
vielä jotain – ei enää mitään je-t--ně-o-– už--ic j---- n--- – u- n-- j-š-ě n-c- – u- n-c ------------------- ještě něco – už nic 0
Haluatteko juoda vielä jotain? C--ete -ešt------ k pití? C----- j---- n--- k p---- C-c-t- j-š-ě n-c- k p-t-? ------------------------- Chcete ještě něco k pití? 0
En, en halua enää mitään. N-,-u- nic-n-c--i. N-- u- n-- n------ N-, u- n-c n-c-c-. ------------------ Ne, už nic nechci. 0
jo jotain – ei mitään už--ěc--- -ešt- n-c u- n--- – j---- n-- u- n-c- – j-š-ě n-c ------------------- už něco – ještě nic 0
Oletteko jo syöneet jotain? J--- - -edl- j-t- u-----o? J--- / j---- j--- u- n---- J-d- / j-d-a j-t- u- n-c-? -------------------------- Jedl / jedla jste už něco? 0
En, en ole syönyt vielä mitään. N------tě ---m -i- -ejedl / ----d-a. N-- j---- j--- n-- n----- / n------- N-, j-š-ě j-e- n-c n-j-d- / n-j-d-a- ------------------------------------ Ne, ještě jsem nic nejedl / nejedla. 0
vielä joku – ei enää kukaan j-ště ně-d--- u---ikdo j---- n---- – u- n---- j-š-ě n-k-o – u- n-k-o ---------------------- ještě někdo – už nikdo 0
Haluaisiko joku vielä kahvia? C-c-----t- ně----ká--? C--- j---- n---- k---- C-c- j-š-ě n-k-o k-v-? ---------------------- Chce ještě někdo kávu? 0
Ei, ei enää kukaan. Ne---ž --kd-. N-- u- n----- N-, u- n-k-o- ------------- Ne, už nikdo. 0

Arabian kieli

Arabian kieli kuuluu maailman tärkeimpiin kieliin. Yli 300 miljoonaa ihmistä puhuu arabiaa. He asuvat yli 20 eri maassa. Arabia kuuluu afrikkalais-aasialaisiin kieliin. Arabian kieli syntyi tuhansia vuosia sitten. Ensimmäiseksi kieltä puhuttiin Arabian niemimaalla. Se on sittemmin levinnyt sieltä kauemmas. Puhuttu arabia eroaa suuresti normaalikielestä. On olemassa myös monia erilaisia arabian murteita. Voisi sanoa, että sitä puhutaan eri lailla joka alueella. Eri murteiden puhujat eivät usein ymmärrä lainkaan toisiaan. Arabian maista tulevat elokuvat jälkiäänitetäänkin yleensä sen takia. Vain tällä tavoin ne voidaan ymmärtää koko kielialueella. Perinteistä yleisarabiaa ei nykyisin enää puhuta juuri lainkaan. Sitä löytyy vain kirjoitetussa muodossaan. Kirjoissa ja sanomalehdissä käytetään perinteistä yleisarabiaa. Nykyisin ei ole yksittäistä teknistä arabian kieltä. Siksi tekniset käsitteet tulevat yleensä toisista kielistä. Englanti ja ranska ovat hallitsevampia tällä alueella kuin mitkään muut kielet. Kiinnostus arabiaa kohtaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Yhä useammat ihmiset haluavat oppia arabiaa. Kursseja tarjotaan joka yliopistossa ja monissa kouluissa. Monet pitävät kirjoitettua arabiaa erityisen kiehtovana. Sitä kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Arabian ääntäminen ja kielioppi eivät ole kovin helppoja. Monet äänteet ja säännöt ovat tuntemattomia muille kielille. Opiskellessa pitäisi seurata tiettyä järjestystä. Ensin ääntäminen, sitten kielioppi ja sitten kirjoittaminen…