Lauseita

fi perustella jotakin 3   »   cs zdůvodnění 3

77 [seitsemänkymmentäseitsemän]

perustella jotakin 3

perustella jotakin 3

77 [sedmdesát sedm]

zdůvodnění 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Miksi ette syö kakkua? Proč-nejí-e-ten-dor-? P--- n----- t-- d---- P-o- n-j-t- t-n d-r-? --------------------- Proč nejíte ten dort? 0
Minun täytyy laihduttaa. Mu--- ----n---. M---- z-------- M-s-m z-u-n-u-. --------------- Musím zhubnout. 0
En syö sitä, koska minun täytyy laihduttaa. Ne-í--t-n-d-r-- pro-ož- -usím--h-bnout. N---- t-- d---- p------ m---- z-------- N-j-m t-n d-r-, p-o-o-e m-s-m z-u-n-u-. --------------------------------------- Nejím ten dort, protože musím zhubnout. 0
Miksi ette juo tuota olutta? P--č -ep--et--t--p---? P--- n------- t- p---- P-o- n-p-j-t- t- p-v-? ---------------------- Proč nepijete to pivo? 0
Minun täytyy vielä ajaa. M---m ---tě říd-t. M---- j---- ř----- M-s-m j-š-ě ř-d-t- ------------------ Musím ještě řídit. 0
Minä en juo sitä, koska minun täytyy vielä ajaa. Nep-----o- -r-t-že--u-í- ---tě--í-it. N----- h-- p------ m---- j---- ř----- N-p-j- h-, p-o-o-e m-s-m j-š-ě ř-d-t- ------------------------------------- Nepiju ho, protože musím ještě řídit. 0
Miksi et juo tuota kahvia? P--č----iješ-t- k-vu? P--- n------ t- k---- P-o- n-p-j-š t- k-v-? --------------------- Proč nepiješ tu kávu? 0
Se on kylmää. Je ------á. J- s------- J- s-u-e-á- ----------- Je studená. 0
Minä en juo sitä, koska se on kylmää. Ne-u-u ji -í-,--ro--že je-s--den-. N----- j- p--- p------ j- s------- N-b-d- j- p-t- p-o-o-e j- s-u-e-á- ---------------------------------- Nebudu ji pít, protože je studená. 0
Miksi et juo tuota teetä? P-o- --pi-e--t-- č--? P--- n------ t-- č--- P-o- n-p-j-š t-n č-j- --------------------- Proč nepiješ ten čaj? 0
Minulla ei ole sokeria. Nemám--ukr. N---- c---- N-m-m c-k-. ----------- Nemám cukr. 0
En juo sitä, koska minulla ei ole sokeria. Nepiju--en-ča---pr--ož--nem-m-cukr. N----- t-- č--- p------ n---- c---- N-p-j- t-n č-j- p-o-o-e n-m-m c-k-. ----------------------------------- Nepiju ten čaj, protože nemám cukr. 0
Miksi ette syö tuota keittoa? Pr-č n--íte-t--p----k-? P--- n----- t- p------- P-o- n-j-t- t- p-l-v-u- ----------------------- Proč nejíte tu polévku? 0
Minä en tilannut sitä. N--------- j--m--i---. N--------- j--- s- j-- N-o-j-d-a- j-e- s- j-. ---------------------- Neobjednal jsem si ji. 0
Minä en syö sitä, koska en tilannut sitä. N-budu ji--í--, pr-t-ž---s-m-s--ji----b---na-. N----- j- j---- p------ j--- s- j- n---------- N-b-d- j- j-s-, p-o-o-e j-e- s- j- n-o-j-d-a-. ---------------------------------------------- Nebudu ji jíst, protože jsem si ji neobjednal. 0
Miksi ette syö tuota lihaa? Proč--ej-te--o m--o? P--- n----- t- m---- P-o- n-j-t- t- m-s-? -------------------- Proč nejíte to maso? 0
Minä olen kasvissyöjä. Jse---e-e---i-n. J--- v---------- J-e- v-g-t-r-á-. ---------------- Jsem vegetarián. 0
Minä en syö sitä, koska olen kasvissyöjä. N--í--to,-pro--že-j-e--v---tarián. N---- t-- p------ j--- v---------- N-j-m t-, p-o-o-e j-e- v-g-t-r-á-. ---------------------------------- Nejím to, protože jsem vegetarián. 0

Eleet helpottavat sanaston oppimista

Kun opimme sanastoa, aivoillamme on paljon tekemistä. Niiden pitää tallentaa jokainen uusi sana. Voit antaa aivoillesi tukea opiskelussa. Se tapahtuu eleiden avulla. Eleet tukevat muistiamme. Se voi muistaa sanat paremmin, jos se käsittelee samanaikaisesti eleitä. Tutkimus on selkeästi todistanut tämän. Tutkijat antoivat koehenkilöiden opiskella sanastoa. Niitä sanoja ei oikeasti ollut olemassa. Ne kuuluivat keinotekoiseen kieleen. Muutamia sanoja opetettiin koehenkilöille yhdessä eleiden kanssa. Toisin sanoen koehenkilöt eivät ainoastaan kuulleet tai lukeneet sanoja. He matkivat myös sanojen merkitystä käyttämällä eleitä. Kun he opiskelivat, heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Tutkijat tekivät prosessin aikana mielenkiintoisen löydön. Kun sanat opittiin eleiden yhteydessä, useampia aivojen alueita aktivoitui. Puhekeskuksen lisäksi myös sensomotoriset alueet näkyivät aktivoituneen. Aivojen aktiivisuuden lisääntyminen vaikuttaa muistiimme. Eleiden kanssa opittaessa muodostuu monimutkaisia verkostoja. Nämä verkostot tallentavat uusia sanoja eri paikkoihin aivoissa. Sanastoa voidaan käsitellä tällä tavoin tehokkaammin. Kun haluamme käyttää tiettyjä sanoja, aivomme löytävät ne nopeammin. Ne myös tallentuvat paremmin. On kuitenkin tärkeää, että ele liittyy sanaan. Aivomme tunnistavat, jos sana ja ele eivät kuulu yhteen. Uudet löydöt voivat johtaa uusiin opetusmenetelmiin. Huonosti kieliä tuntevat yksilöt oppivat usein hitaasti. Mahdollisesti he oppivat helpommin matkiessaan sanoja kehollaan…