Lauseita

fi Taksissa   »   cs V taxíku

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [třicet osm]

V taxíku

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. Za----j------t--i- p-o-í-. Z-------- m- t---- p------ Z-v-l-j-e m- t-x-, p-o-í-. -------------------------- Zavolejte mi taxi, prosím. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? K--ik to-s-o---n--nádr---? K---- t- s---- n- n------- K-l-k t- s-o-í n- n-d-a-í- -------------------------- Kolik to stojí na nádraží? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? Kol------sto-í -a l-t-ště? K---- t- s---- n- l------- K-l-k t- s-o-í n- l-t-š-ě- -------------------------- Kolik to stojí na letiště? 0
Eteenpäin, kiitos. P--á---ov------osím. P---- r----- p------ P-ř-d r-v-ě- p-o-í-. -------------------- Pořád rovně, prosím. 0
Tästä oikealle, kiitos. Z-----pr-v-- p-osím. Z-- d------- p------ Z-e d-p-a-a- p-o-í-. -------------------- Zde doprava, prosím. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. Na --h--dole-a,-p----m. N- r--- d------ p------ N- r-h- d-l-v-, p-o-í-. ----------------------- Na rohu doleva, prosím. 0
Minulla on kiire. Má----s--c-. M-- n------- M-m n-s-ě-h- ------------ Mám naspěch. 0
Minulla on aikaa. M---ča-. M-- č--- M-m č-s- -------- Mám čas. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. Je-t-, p---ím, -o--l--i. J----- p------ p-------- J-ď-e- p-o-í-, p-m-l-j-. ------------------------ Jeďte, prosím, pomaleji. 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. Z-sta-t---de--pro-ím. Z------- z--- p------ Z-s-a-t- z-e- p-o-í-. --------------------- Zastavte zde, prosím. 0
Odottakaa hetki. P---ejt- c---l-u----osí-. P------- c------- p------ P-č-e-t- c-v-l-u- p-o-í-. ------------------------- Počkejte chvilku, prosím. 0
Palaan pian. J--- h--d-z-á-ky. J--- h--- z------ J-e- h-e- z-á-k-. ----------------- Jsem hned zpátky. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. Prosím--dejt- mi--če-. P------ d---- m- ú---- P-o-í-, d-j-e m- ú-e-. ---------------------- Prosím, dejte mi účet. 0
Minulla ei ole pikkurahaa. N--ám -robn-. N---- d------ N-m-m d-o-n-. ------------- Nemám drobné. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. To----v-p---------b-te- j- --o-Vá-. T- j- v p------- z----- j- p-- V--- T- j- v p-ř-d-u- z-y-e- j- p-o V-s- ----------------------------------- To je v pořádku, zbytek je pro Vás. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. Z-v-zt- m---a t-t--a-r-s-. Z------ m- n- t--- a------ Z-v-z-e m- n- t-t- a-r-s-. -------------------------- Zavezte mě na tuto adresu. 0
Ajakaa minut hotellilleni. O---zte m- do-m-ho--ot--u. O------ m- d- m--- h------ O-v-z-e m- d- m-h- h-t-l-. -------------------------- Odvezte mě do mého hotelu. 0
Ajakaa minut rannalle. O-v-z-- -- n-----ž. O------ m- n- p---- O-v-z-e m- n- p-á-. ------------------- Odvezte mě na pláž. 0

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?