Lauseita

fi Adverbejä   »   sq Ndajfoljet

100 [sata]

Adverbejä

Adverbejä

100 [njёqind]

Ndajfoljet

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
jo kerran – ei koskaan n--he-ё --kur-ё n------ – k---- n-ё-e-ё – k-r-ё --------------- njёherё – kurrё 0
Oletteko jo kerran olleet Berliinissä? A ---i -en- ----jё-er--n----rli-? A k--- q--- n--------- n- B------ A k-n- q-n- n-o-j-h-r- n- B-r-i-? --------------------------------- A keni qenё ndonjёherё nё Berlin? 0
En, en koskaan. J---a--jё--rё. J-- a--------- J-, a-n-ё-e-ё- -------------- Jo, asnjёherё. 0
joku – ei kukaan dikus- - as-ush d----- – a----- d-k-s- – a-k-s- --------------- dikush – askush 0
Tunnetteko täältä jonkun? A--jih-i---on--? A n----- n------ A n-i-n- n-o-j-? ---------------- A njihni ndonjё? 0
En, en tunne täältä ketään. J-- n-----o- njeri-kёt-. J-- n-- n--- n---- k---- J-, n-k n-o- n-e-i k-t-. ------------------------ Jo, nuk njoh njeri kёtu. 0
vielä – ei enää a-o-- - jo mё a---- – j- m- a-o-a – j- m- ------------- akoma – jo mё 0
Jäättekö vielä pitkäksi aikaa tänne? A-do---in--a---a--j-t---ёt-? A d- r---- a---- g---- k---- A d- r-i-i a-o-a g-a-ё k-t-? ---------------------------- A do rrini akoma gjatё kёtu? 0
En, en jää enää pitkäksi aikaa tänne. J---n-- r-i-m----a-ё--ёtu. J-- n-- r-- m- g---- k---- J-, n-k r-i m- g-a-ё k-t-. -------------------------- Jo, nuk rri mё gjatё kёtu. 0
vielä jotain – ei enää mitään ak-m--m--– jo--ё a---- m- – j- m- a-o-a m- – j- m- ---------------- akoma mё – jo mё 0
Haluatteko juoda vielä jotain? A dёsh-ro-i -ё p-ni ak--a? A d-------- t- p--- a----- A d-s-i-o-i t- p-n- a-o-a- -------------------------- A dёshironi tё pini akoma? 0
En, en halua enää mitään. Jo, ----- --. J-- s---- m-- J-, s-d-a m-. ------------- Jo, s’dua mё. 0
jo jotain – ei mitään d-çka ---k-ma-a-gjё d---- – a---- a---- d-ç-a – a-o-a a-g-ё ------------------- diçka – akoma asgjё 0
Oletteko jo syöneet jotain? A -e-i-n-r--ё n-onjё gjё? A k--- n----- n----- g--- A k-n- n-r-n- n-o-j- g-ё- ------------------------- A keni ngrёnё ndonjё gjё? 0
En, en ole syönyt vielä mitään. J-,--’----ngrёn- --o---a---ё. J-- s---- n----- a---- a----- J-, s-k-m n-r-n- a-o-a a-g-ё- ----------------------------- Jo, s’kam ngrёnё akoma asgjё. 0
vielä joku – ei enää kukaan ndo--- ak-m- – -s-u----ё n----- a---- – a----- m- n-o-j- a-o-a – a-k-s- m- ------------------------ ndonjё akoma – askush mё 0
Haluaisiko joku vielä kahvia? A d-shi-on---k-s----e----n-ё k--e? A d------- d----- t----- n-- k---- A d-s-i-o- d-k-s- t-e-ё- n-ё k-f-? ---------------------------------- A dёshiron dikush tjetёr njё kafe? 0
Ei, ei enää kukaan. J----skush---. J-- a----- m-- J-, a-k-s- m-. -------------- Jo, askush mё. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Arabian kieli

Arabian kieli kuuluu maailman tärkeimpiin kieliin. Yli 300 miljoonaa ihmistä puhuu arabiaa. He asuvat yli 20 eri maassa. Arabia kuuluu afrikkalais-aasialaisiin kieliin. Arabian kieli syntyi tuhansia vuosia sitten. Ensimmäiseksi kieltä puhuttiin Arabian niemimaalla. Se on sittemmin levinnyt sieltä kauemmas. Puhuttu arabia eroaa suuresti normaalikielestä. On olemassa myös monia erilaisia arabian murteita. Voisi sanoa, että sitä puhutaan eri lailla joka alueella. Eri murteiden puhujat eivät usein ymmärrä lainkaan toisiaan. Arabian maista tulevat elokuvat jälkiäänitetäänkin yleensä sen takia. Vain tällä tavoin ne voidaan ymmärtää koko kielialueella. Perinteistä yleisarabiaa ei nykyisin enää puhuta juuri lainkaan. Sitä löytyy vain kirjoitetussa muodossaan. Kirjoissa ja sanomalehdissä käytetään perinteistä yleisarabiaa. Nykyisin ei ole yksittäistä teknistä arabian kieltä. Siksi tekniset käsitteet tulevat yleensä toisista kielistä. Englanti ja ranska ovat hallitsevampia tällä alueella kuin mitkään muut kielet. Kiinnostus arabiaa kohtaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Yhä useammat ihmiset haluavat oppia arabiaa. Kursseja tarjotaan joka yliopistossa ja monissa kouluissa. Monet pitävät kirjoitettua arabiaa erityisen kiehtovana. Sitä kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Arabian ääntäminen ja kielioppi eivät ole kovin helppoja. Monet äänteet ja säännöt ovat tuntemattomia muille kielille. Opiskellessa pitäisi seurata tiettyä järjestystä. Ensin ääntäminen, sitten kielioppi ja sitten kirjoittaminen…