Lauseita

fi Junassa   »   sq Nё tren

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [tridhjetёekatёr]

Nё tren

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? A ёsh-- k--tr----p-- -erl--? A ё---- k- t---- p-- B------ A ё-h-ё k- t-e-i p-r B-r-i-? ---------------------------- A ёshtё ky treni pёr Berlin? 0
Milloin juna lähtee? Kur-nis-- t----? K-- n---- t----- K-r n-s-t t-e-i- ---------------- Kur niset treni? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? Kur --r---n- Ber-in? K-- a---- n- B------ K-r a-r-n n- B-r-i-? -------------------- Kur arrin nё Berlin? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? Mё f--n-,-- --nd t- --lo-? M- f----- a m--- t- k----- M- f-l-i- a m-n- t- k-l-j- -------------------------- Mё falni, a mund tё kaloj? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. M- -uk-- s---y----tё v---i -m. M- d---- s- k- ё---- v---- i-- M- d-k-t s- k- ё-h-ё v-n-i i-. ------------------------------ Mё duket se ky ёshtё vendi im. 0
Te taidatte istua paikallani. Mё --ket s-----j-n------ ---ve-din-t--. M- d---- s- j- j--- u--- n- v----- t--- M- d-k-t s- j- j-n- u-u- n- v-n-i- t-m- --------------------------------------- Mё duket se ju jeni ulur nё vendin tim. 0
Missä on nukkumavaunu? Ku ёs--- --gon- m- sht-et--? K- ё---- v----- m- s-------- K- ё-h-ё v-g-n- m- s-t-e-ё-? ---------------------------- Ku ёshtё vagoni me shtretёr? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. Va-o-i -e shtre--r -s--- nё f--d--ё -re-i-. V----- m- s------- ё---- n- f--- t- t------ V-g-n- m- s-t-e-ё- ё-h-ё n- f-n- t- t-e-i-. ------------------------------------------- Vagoni me shtretёr ёshtё nё fund tё trenit. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. K- -s--- v----- re--o-an-?-- ---f--lim. K- ё---- v----- r--------- – N- f------ K- ё-h-ё v-g-n- r-s-o-a-t- – N- f-l-i-. --------------------------------------- Ku ёshtё vagoni restorant? – Nё fillim. 0
Voinko nukkua alhaalla? A---n- ---fle-pos---? A m--- t- f-- p------ A m-n- t- f-e p-s-t-? --------------------- A mund tё fle poshtё? 0
Voinko nukkua keskellä? A----d-tё -l- nё ---? A m--- t- f-- n- m--- A m-n- t- f-e n- m-s- --------------------- A mund tё fle nё mes? 0
Voinko nukkua ylhäällä? A -----t- fle la-t? A m--- t- f-- l---- A m-n- t- f-e l-r-? ------------------- A mund tё fle lart? 0
Milloin olemme rajalla? Ku--a-r-jm--nё-ku--? K-- a------ n- k---- K-r a-r-j-ё n- k-f-? -------------------- Kur arrijmё nё kufi? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? S- -gja-----ё-im--pё- n- B--li-? S- z---- u------- p-- n- B------ S- z-j-t u-h-t-m- p-r n- B-r-i-? -------------------------------- Sa zgjat udhёtimi pёr nё Berlin? 0
Onko juna myöhässä? A -s-tё t-en--me----e--? A ё---- t---- m- v------ A ё-h-ё t-e-i m- v-n-s-? ------------------------ A ёshtё treni me vonesё? 0
Onko teillä jotain lukemista? A-k--i--d--j--gjё-p---tё---xu-r? A k--- n----- g-- p-- t- l------ A k-n- n-o-j- g-ё p-r t- l-x-a-? -------------------------------- A keni ndonjё gjё pёr tё lexuar? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? A -un---ё m-rr--h ndo--- -j- -ёr -- -grё-ё-d-e------kёtu? A m--- t- m------ n----- g-- p-- t- n----- d-- p--- k---- A m-n- t- m-r-ё-h n-o-j- g-ё p-r t- n-r-n- d-e p-r- k-t-? --------------------------------------------------------- A mund tё marrёsh ndonjё gjё pёr tё ngrёnё dhe pirё kёtu? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? A mund--ё-m- zg------ё o-ё- 7---? A m--- t- m- z----- n- o--- 7---- A m-n- t- m- z-j-n- n- o-ё- 7-0-? --------------------------------- A mund tё mё zgjoni nё orёn 7.00? 0

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!