Lauseita

fi Small Talk 1   »   sq Bisedё e shkurtёr 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [njёzet]

Bisedё e shkurtёr 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! R----ohu--! R---------- R-h-t-h-n-! ----------- Rehatohuni! 0
Olkaa kuin kotonanne. Rrin- -i -ё-sh-ё--nё---aj! R---- s- n- s------- t---- R-i-i s- n- s-t-p-n- t-a-! -------------------------- Rrini si nё shtёpinё tuaj! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Ç--r--d-sh--on--t----n-? Ç---- d-------- t- p---- Ç-a-ё d-s-i-o-i t- p-n-? ------------------------ Çfarё dёshironi tё pini? 0
Pidättekö musiikista? A ju-p-l-e---u-i-a? A j- p----- m------ A j- p-l-e- m-z-k-? ------------------- A ju pёlqen muzika? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. M-------n m-zi-----a---e. M- p----- m----- k------- M- p-l-e- m-z-k- k-a-i-e- ------------------------- Mё pёlqen muzika klasike. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. J- -- -a-- C--t- - -ia. J- k- j--- C---- e m--- J- k- j-n- C---ё e m-a- ----------------------- Ja ku janё CD-tё e mia. 0
Soitatteko te jotain soitinta? A lu-ni n--nj- in--r--e--? A l---- n----- i---------- A l-a-i n-o-j- i-s-r-m-n-? -------------------------- A luani ndonjё instrument? 0
Tässä on minun kitarani. Ja---t-ra im-. J- k----- i--- J- k-t-r- i-e- -------------- Ja kitara ime. 0
Laulatteko te mielellänne? A---n---- me qejf? A k------ m- q---- A k-n-o-i m- q-j-? ------------------ A kёndoni me qejf? 0
Onko teillä lapsia? A-ke-i -ё--j-? A k--- f------ A k-n- f-m-j-? -------------- A keni fёmijё? 0
Onko teillä koira? A----- -en? A k--- q--- A k-n- q-n- ----------- A keni qen? 0
Onko teillä kissa? A k--i ma-e? A k--- m---- A k-n- m-c-? ------------ A keni mace? 0
Tässä ovat kirjani. Ja---brat e-m-. J- l----- e m-- J- l-b-a- e m-. --------------- Ja librat e mi. 0
Luen juuri tätä kirjaa. P----x-j-kёtё-l---r. P- l---- k--- l----- P- l-x-j k-t- l-b-r- -------------------- Po lexoj kёtё libёr. 0
Mitä te luette mielellänne? Çf--ё------i--- q--f? Ç---- l----- m- q---- Ç-a-ё l-x-n- m- q-j-? --------------------- Çfarё lexoni me qejf? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? A --ko-i-m--qe---nё ko-c---? A s----- m- q--- n- k------- A s-k-n- m- q-j- n- k-n-e-t- ---------------------------- A shkoni me qejf nё koncert? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? A -hkon- ----ej- n- ---tёr? A s----- m- q--- n- t------ A s-k-n- m- q-j- n- t-a-ё-? --------------------------- A shkoni me qejf nё teatёr? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? A--hko-- me --jf--ё --e-a? A s----- m- q--- n- o----- A s-k-n- m- q-j- n- o-e-a- -------------------------- A shkoni me qejf nё opera? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!