Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   sq Transporti lokal publik

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36 [tridhjetёegjashtё]

Transporti lokal publik

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? Ku-ё--t- s--ci-ni-- -u-ob--it? K- ё---- s------- i a--------- K- ё-h-ё s-a-i-n- i a-t-b-s-t- ------------------------------ Ku ёshtё stacioni i autobusit? 0
Mikä bussi ajaa keskustaan? C-----ut-bus---kon nё--end--? C--- a------ s---- n- q------ C-l- a-t-b-s s-k-n n- q-n-ё-? ----------------------------- Cili autobus shkon nё qendёr? 0
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? C-l-n-l---ё --het--- marr? C---- l---- d---- t- m---- C-l-n l-n-ё d-h-t t- m-r-? -------------------------- Cilёn linjё duhet tё marr? 0
Pitääkö minun vaihtaa bussia? A-mё-d-h-- ----d-r--------b-s? A m- d---- t- n------ a------- A m- d-h-t t- n-ё-r-j a-t-b-s- ------------------------------ A mё duhet tё ndёrroj autobus? 0
Missä minun pitää vaihtaa bussia? K- duhet -ё---ёr--- autob--? K- d---- t- n------ a------- K- d-h-t t- n-ё-r-j a-t-b-s- ---------------------------- Ku duhet tё ndёrroj autobus? 0
Mitä yksi lippu maksaa? Sa--u-ht-n n-ё---letё? S- k------ n-- b------ S- k-s-t-n n-ё b-l-t-? ---------------------- Sa kushton njё biletё? 0
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? Sa -t--io-e -an- -er- ------d--? S- s------- j--- d--- n- q------ S- s-a-i-n- j-n- d-r- n- q-n-ё-? -------------------------------- Sa stacione janё deri nё qendёr? 0
Teidän täytyy jäädä tässä pois. Ju---het--ё ------------. J- d---- t- z------ k---- J- d-h-t t- z-r-s-i k-t-. ------------------------- Ju duhet tё zbrisni kёtu. 0
Teidän täytyy jäädä takana pois. J- -uhet-tё-z-ri-ni ---apa. J- d---- t- z------ m------ J- d-h-t t- z-r-s-i m-r-p-. --------------------------- Ju duhet tё zbrisni mbrapa. 0
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. Met-o---t-e--r-v--- pёr-5--i-uta. M------ t----- v--- p-- 5 m------ M-t-o-a t-e-ё- v-e- p-r 5 m-n-t-. --------------------------------- Metroja tjetёr vjen pёr 5 minuta. 0
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. T-a--a-i-tje----v--- --r--0 m-n-t-. T------- t----- v--- p-- 1- m------ T-a-v-j- t-e-ё- v-e- p-r 1- m-n-t-. ----------------------------------- Tramvaji tjetёr vjen pёr 10 minuta. 0
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. A-tob-s---j--ёr--jen--ё--1----n-t-. A------- t----- v--- p-- 1- m------ A-t-b-s- t-e-ё- v-e- p-r 1- m-n-t-. ----------------------------------- Autobusi tjetёr vjen pёr 15 minuta. 0
Milloin viimeinen metro menee? K-r-ni--t -et--j--- -u--i-? K-- n---- m------ e f------ K-r n-s-t m-t-o-a e f-n-i-? --------------------------- Kur niset metroja e fundit? 0
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? K-r --set-t------- - f-----? K-- n---- t------- i f------ K-r n-s-t t-a-v-j- i f-n-i-? ---------------------------- Kur niset tramvaji i fundit? 0
Milloin viimeinen bussi menee? Ku---is-- a------i i -un---? K-- n---- a------- i f------ K-r n-s-t a-t-b-s- i f-n-i-? ---------------------------- Kur niset autobusi i fundit? 0
Onko teillä matkalippua? A----i ----bile--? A k--- n-- b------ A k-n- n-ё b-l-t-? ------------------ A keni njё biletё? 0
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. B-------– -o- n-- -a-. B------ – J-- n-- k--- B-l-t-? – J-, n-k k-m- ---------------------- Biletё? – Jo, nuk kam. 0
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. A-ёh-r- d-het-tё p-g-a-- -job-. A------ d---- t- p------ g----- A-ё-e-ё d-h-t t- p-g-a-i g-o-ё- ------------------------------- Atёherё duhet tё paguani gjobё. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?