Lauseita

fi Viikonpäivät   »   sq Ditёt e javёs

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [nёntё]

Ditёt e javёs

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
maanantai e--ёnё e hёnё e h-n- ------ e hёnё 0
tiistai e-martё e martё e m-r-ё ------- e martё 0
keskiviikko e mёr--r-ё e mёrkurrё e m-r-u-r- ---------- e mёrkurrё 0
torstai e -nj-e e enjte e e-j-e ------- e enjte 0
perjantai e --e--e e premte e p-e-t- -------- e premte 0
lauantai e---tu-ё e shtunё e s-t-n- -------- e shtunё 0
sunnuntai e d-e-ё e dielё e d-e-ё ------- e dielё 0
viikko j-va java j-v- ---- java 0
maanantaista sunnuntaihin n-- e ------ё--ё -i--ё nga e hёna nё tё dielё n-a e h-n- n- t- d-e-ё ---------------------- nga e hёna nё tё dielё 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. D-ta-e -arё-ёs--ё e -ёn-. Dita e parё ёshtё e hёna. D-t- e p-r- ё-h-ё e h-n-. ------------------------- Dita e parё ёshtё e hёna. 0
Toinen päivä on tiistai. D-t- e -y---ё--t--e-mart-. Dita e dytё ёshtё e marta. D-t- e d-t- ё-h-ё e m-r-a- -------------------------- Dita e dytё ёshtё e marta. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. Di-a-e--r--ё-ё-ht--e m-rk---a. Dita e tretё ёshtё e mёrkurra. D-t- e t-e-ё ё-h-ё e m-r-u-r-. ------------------------------ Dita e tretё ёshtё e mёrkurra. 0
Neljäs päivä on torstai. D-t- e katё------tё-e-enjtja. Dita e katёrt ёshtё e enjtja. D-t- e k-t-r- ё-h-ё e e-j-j-. ----------------------------- Dita e katёrt ёshtё e enjtja. 0
Viides päivä on perjantai. D-t--e--e-tё-ёs-t----p-emt--. Dita e pestё ёshtё e premtja. D-t- e p-s-ё ё-h-ё e p-e-t-a- ----------------------------- Dita e pestё ёshtё e premtja. 0
Kuudes päivä on lauantai. D-ta e -j-sh-- --h-ё-e----un-. Dita e gjashtё ёshtё e shtuna. D-t- e g-a-h-ё ё-h-ё e s-t-n-. ------------------------------ Dita e gjashtё ёshtё e shtuna. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. D-t--e-s---tё ёs-t--- -iel-. Dita e shtatё ёshtё e diela. D-t- e s-t-t- ё-h-ё e d-e-a- ---------------------------- Dita e shtatё ёshtё e diela. 0
Viikossa on seitsemän päivää. J-va -a ----t---i-ё. Java ka shtatё ditё. J-v- k- s-t-t- d-t-. -------------------- Java ka shtatё ditё. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Ne---n-jm- v-tё- -----di-ё. Ne punojmё vetёm pesё ditё. N- p-n-j-ё v-t-m p-s- d-t-. --------------------------- Ne punojmё vetёm pesё ditё. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!