Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   sq Mёsoj gjuhё tё huaja

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [njёzetetre]

Mёsoj gjuhё tё huaja

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? K- -eni---s--- --a---s--? K- k--- m----- s--------- K- k-n- m-s-a- s-a-j-s-t- ------------------------- Ku keni mёsuar spanjisht? 0
Osaatteko myös portugalia? A -i-i p-rt---lis--? A d--- p------------ A d-n- p-r-u-a-i-h-? -------------------- A dini portugalisht? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Po- di d-- pak----l--h-. P-- d- d-- p-- i-------- P-, d- d-e p-k i-a-i-h-. ------------------------ Po, di dhe pak italisht. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Men--j-se f-isn- s---ё-mi-ё. M----- s- f----- s---- m---- M-n-o- s- f-i-n- s-u-ё m-r-. ---------------------------- Mendoj se flisni shumё mirё. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. G-u-ёt--a---ga-i t- -gjashm-. G----- j--- g--- t- n-------- G-u-ё- j-n- g-t- t- n-j-s-m-. ----------------------------- Gjuhёt janё gati të ngjashme. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. M-n--t--u k-p-oj -ir-. M--- t--- k----- m---- M-n- t-j- k-p-o- m-r-. ---------------------- Mund t’ju kuptoj mirё. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. P---t- fl-s-s--d-- -ё---krua-h-ёs-tё - -ё-h--rё. P-- t- f------ d-- t- s------- ё---- e v-------- P-r t- f-a-ё-h d-e t- s-k-u-s- ё-h-ё e v-s-t-r-. ------------------------------------------------ Por tё flasёsh dhe tё shkruash ёshtё e vёshtirё. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Bё---ko------mё-ga-i-e. B-- a---- s---- g------ B-j a-o-a s-u-ё g-b-m-. ----------------------- Bёj akoma shumё gabime. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Ju-l-te--m- -o-ri-----. J- l---- m- k---------- J- l-t-m m- k-r-i-j-n-. ----------------------- Ju lutem mё korrigjoni. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Sh-i--i-i --aj--sht---j--- --mir-. S-------- j--- ё---- m---- i m---- S-q-p-i-i j-a- ё-h-ё m-a-t i m-r-. ---------------------------------- Shqiptimi juaj ёshtё mjaft i mirё. 0
Teillä on pieni aksentti. J- k-ni --ё-n-an-- ---s-qi--im. J- k--- n-- n----- n- s-------- J- k-n- n-ё n-a-c- n- s-q-p-i-. ------------------------------- Ju keni njё nuancë në shqiptim. 0
Tunnistaa mistä tulette. Dall---ni-s--ng------. D-------- s- n-- v---- D-l-o-e-i s- n-a v-n-. ---------------------- Dalloheni se nga vini. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? Cil-----t--gj-ha ---- am--r-? C--- ё---- g---- j--- a------ C-l- ё-h-ё g-u-a j-a- a-t-r-? ----------------------------- Cila ёshtё gjuha juaj amtare? 0
Käyttekö kielikurssia? A -------ton- --o-jё kur- g-uh-? A f---------- n----- k--- g----- A f-e-u-n-o-i n-o-j- k-r- g-u-e- -------------------------------- A frekuentoni ndonjё kurs gjuhe? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Çf--ё --b-i ---dor-i? Ç---- l---- p-------- Ç-a-ё l-b-i p-r-o-n-? --------------------- Çfarё libri pёrdorni? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. N-----di pёr -o--nti----e ---q-he-. N-- e d- p-- m-------- s- s- q----- N-k e d- p-r m-m-n-i-, s- s- q-h-t- ----------------------------------- Nuk e di pёr momentin, se si quhet. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. S-mё-ku------ ti-u---. S--- k------- t------- S-m- k-j-o-e- t-t-l-i- ---------------------- S’mё kujtohet titulli. 0
Olen unohtanut sen. E-k-- ha----r. E k-- h------- E k-m h-r-u-r- -------------- E kam harruar. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!