Д--л- ----- воз з- -ерл-н?
Д_ л_ j_ т_ в__ з_ Б______
Д- л- j- т- в-з з- Б-р-и-?
--------------------------
Да ли je то воз за Берлин? 0 D---------o-v-- ---Be-l-n?D_ l_ j_ t_ v__ z_ B______D- l- j- t- v-z z- B-r-i-?--------------------------Da li je to voz za Berlin?
Ка-а с--же --з-у -ер---?
К___ с____ в__ у Б______
К-д- с-и-е в-з у Б-р-и-?
------------------------
Када стиже воз у Берлин? 0 Ka---st--e ----u-B-rl-n?K___ s____ v__ u B______K-d- s-i-e v-z u B-r-i-?------------------------Kada stiže voz u Berlin?
Гд---у -ол- ---с----њ-?
Г__ с_ к___ з_ с_______
Г-е с- к-л- з- с-а-а-е-
-----------------------
Где су кола за спавање? 0 G-e-su -ol--z--sp--a-je?G__ s_ k___ z_ s________G-e s- k-l- z- s-a-a-j-?------------------------Gde su kola za spavanje?
А---е -е в---н--а ру--в---?-- На п-че--у.
А г__ ј_ в____ з_ р________ – Н_ п_______
А г-е ј- в-г-н з- р-ч-в-њ-? – Н- п-ч-т-у-
-----------------------------------------
А где је вагон за ручавање? – На почетку. 0 A--d- je v---n-z- --č-va--e? - N-----et-u.A g__ j_ v____ z_ r_________ – N_ p_______A g-e j- v-g-n z- r-č-v-n-e- – N- p-č-t-u-------------------------------------------A gde je vagon za ručavanje? – Na početku.
Мо-у-ли--па-ат----с-е-ин-?
М___ л_ с______ у с_______
М-г- л- с-а-а-и у с-е-и-и-
--------------------------
Могу ли спавати у средини? 0 Mog- -i spa-ati----------?M___ l_ s______ u s_______M-g- l- s-a-a-i u s-e-i-i---------------------------Mogu li spavati u sredini?
Када --- на -р-ни--?
К___ с__ н_ г_______
К-д- с-о н- г-а-и-и-
--------------------
Када смо на граници? 0 Ka-a -mo----gr--ic-?K___ s__ n_ g_______K-d- s-o n- g-a-i-i---------------------Kada smo na granici?
Мож- -- -- ов-- --б-т- н---о-----е-т--и--ити?
М___ л_ с_ о___ д_____ н____ з_ ј____ и п____
М-ж- л- с- о-д- д-б-т- н-ш-о з- ј-с-и и п-т-?
---------------------------------------------
Може ли се овде добити нешто за јести и пити? 0 Mož- ---s- o-de--o--ti ---to -a jesti i pi--?M___ l_ s_ o___ d_____ n____ z_ j____ i p____M-ž- l- s- o-d- d-b-t- n-š-o z- j-s-i i p-t-?---------------------------------------------Može li se ovde dobiti nešto za jesti i piti?
Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun.
Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän.
Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä.
Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä.
Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja.
Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin.
Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa.
Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia.
He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan.
Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä.
Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta.
Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä.
Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin.
Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua.
Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat.
Sillä tavalla vauvat saavat palautetta.
Se on hyvin tärkeää pikkulapsille.
He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi.
Vahvistus motivoi vauvoja.
Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan.
Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja.
Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta.
Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä.
Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä.
Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita.
He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa.
Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman.
”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!