Lauseita

fi Junassa   »   sl Na vlaku

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [štiriintrideset]

Na vlaku

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? Je t---l-- -o Be---n-? J- t- v--- d- B------- J- t- v-a- d- B-r-i-a- ---------------------- Je to vlak do Berlina? 0
Milloin juna lähtee? Kd-- o---lje-v-a-? K--- o------ v---- K-a- o-p-l-e v-a-? ------------------ Kdaj odpelje vlak? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? K-a---rip--je vla- v ---li-? K--- p------- v--- v B------ K-a- p-i-e-j- v-a- v B-r-i-? ---------------------------- Kdaj pripelje vlak v Berlin? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? O-r----te------ mim-? O--------- s--- m---- O-r-s-i-e- s-e- m-m-? --------------------- Oprostite, smem mimo? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. M--l----d---e-to m------s-o. M------ d- j- t- m--- m----- M-s-i-, d- j- t- m-j- m-s-o- ---------------------------- Mislim, da je to moje mesto. 0
Te taidatte istua paikallani. Mis------a --d--e--a-m-jem------. M------ d- s----- n- m---- m----- M-s-i-, d- s-d-t- n- m-j-m m-s-u- --------------------------------- Mislim, da sedite na mojem mestu. 0
Missä on nukkumavaunu? K-e-je-spal--k? K-- j- s------- K-e j- s-a-n-k- --------------- Kje je spalnik? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. S-al--- je----k-nc- vl-ka. S------ j- n- k---- v----- S-a-n-k j- n- k-n-u v-a-a- -------------------------- Spalnik je na koncu vlaka. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. Kje-pa je -e-il---voz? ---- za----u. K-- p- j- j------ v--- – N- z------- K-e p- j- j-d-l-i v-z- – N- z-č-t-u- ------------------------------------ Kje pa je jedilni voz? – Na začetku. 0
Voinko nukkua alhaalla? A-- -a-k--sp-m s----j? A-- l---- s--- s------ A-i l-h-o s-i- s-o-a-? ---------------------- Ali lahko spim spodaj? 0
Voinko nukkua keskellä? Al--l--ko sp-- v-sre-i-i? A-- l---- s--- v s------- A-i l-h-o s-i- v s-e-i-i- ------------------------- Ali lahko spim v sredini? 0
Voinko nukkua ylhäällä? A---l-h-o s--- zg--aj? A-- l---- s--- z------ A-i l-h-o s-i- z-o-a-? ---------------------- Ali lahko spim zgoraj? 0
Milloin olemme rajalla? K----b--o-na--e--? K--- b--- n- m---- K-a- b-m- n- m-j-? ------------------ Kdaj bomo na meji? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? Ka-o do-g--tra-a------- -- Be----a? K--- d---- t---- v----- d- B------- K-k- d-l-o t-a-a v-ž-j- d- B-r-i-a- ----------------------------------- Kako dolgo traja vožnja do Berlina? 0
Onko juna myöhässä? Im-----k za----? I-- v--- z------ I-a v-a- z-m-d-? ---------------- Ima vlak zamudo? 0
Onko teillä jotain lukemista? Im-t----- za brat-? I---- k-- z- b----- I-a-e k-j z- b-a-i- ------------------- Imate kaj za brati? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? Se-lahko tu-a----b---aj z--je-t- -- p--i? S- l---- t---- d--- k-- z- j---- i- p---- S- l-h-o t-k-j d-b- k-j z- j-s-i i- p-t-? ----------------------------------------- Se lahko tukaj dobi kaj za jesti in piti? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? Me --s-e- -r-s--,-zbud-li o- -ed--h? M- b----- p------ z------ o- s------ M- b-s-e- p-o-i-, z-u-i-i o- s-d-i-? ------------------------------------ Me boste, prosim, zbudili ob sedmih? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!