Lauseita

fi iso – pieni   »   bs veliko – malo

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [šezdeset i osam]

veliko – malo

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
iso ja pieni vel--o-----lo veliko i malo v-l-k- i m-l- ------------- veliko i malo 0
Elefantti on iso. Slo- -- veli-. Slon je velik. S-o- j- v-l-k- -------------- Slon je velik. 0
Hiiri on pieni. M-š--- ----n. Miš je malen. M-š j- m-l-n- ------------- Miš je malen. 0
pimeä ja valoisa ta----- svij--lo tamno i svijetlo t-m-o i s-i-e-l- ---------------- tamno i svijetlo 0
Yö on pimeä. N---j- -a---. Noć je tamna. N-ć j- t-m-a- ------------- Noć je tamna. 0
Päivä on valoisa. Dan j- s-i--ta-. Dan je svijetao. D-n j- s-i-e-a-. ---------------- Dan je svijetao. 0
vanha ja nuori s--------l-do staro i mlado s-a-o i m-a-o ------------- staro i mlado 0
Isoisämme on hyvin vanha. N-š-d-e- ---j-ko s---. Naš djed je jako star. N-š d-e- j- j-k- s-a-. ---------------------- Naš djed je jako star. 0
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. P-ije----go--n--b---j- jo- -l-d. Prije 70 godina bio je još mlad. P-i-e 7- g-d-n- b-o j- j-š m-a-. -------------------------------- Prije 70 godina bio je još mlad. 0
kaunis ja ruma lije-----r-žno lijepo i ružno l-j-p- i r-ž-o -------------- lijepo i ružno 0
Perhonen on kaunis. L-p--- je-l-j-p. Leptir je lijep. L-p-i- j- l-j-p- ---------------- Leptir je lijep. 0
Hämähäkki on ruma. P--k ---r-ža-. Pauk je ružan. P-u- j- r-ž-n- -------------- Pauk je ružan. 0
lihava ja laiha de---o i--rš-vo debelo i mršavo d-b-l- i m-š-v- --------------- debelo i mršavo 0
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. Žen--od --0 -----je de--l-. Žena od 100 kila je debela. Ž-n- o- 1-0 k-l- j- d-b-l-. --------------------------- Žena od 100 kila je debela. 0
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. M----r---od 5- --l- --------. Muškarac od 50 kila je mršav. M-š-a-a- o- 5- k-l- j- m-š-v- ----------------------------- Muškarac od 50 kila je mršav. 0
kallis ja halpa sk--- - ---tino skupo i jeftino s-u-o i j-f-i-o --------------- skupo i jeftino 0
Auto on kallis. A-to-j----u-o. Auto je skupo. A-t- j- s-u-o- -------------- Auto je skupo. 0
Sanomalehti on halpa. N-vi-e--- -e----e. Novine su jeftine. N-v-n- s- j-f-i-e- ------------------ Novine su jeftine. 0

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…