Lauseita

fi Juomia   »   bs Napitci

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [dvanaest]

Napitci

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
Minä juon teetä. J--pi-e- -a-. J- p---- č--- J- p-j-m č-j- ------------- Ja pijem čaj. 0
Minä juon kahvia. Ja pi-e--k----/-k--u. J- p---- k--- / k---- J- p-j-m k-f- / k-v-. --------------------- Ja pijem kafu / kavu. 0
Minä juon kivenäisvettä. Ja pijem m-ne-al-u --d-. J- p---- m-------- v---- J- p-j-m m-n-r-l-u v-d-. ------------------------ Ja pijem mineralnu vodu. 0
Juotko teetä sitruunalla? P-j-- -i -- -a---a l-m----? P---- l- t- č-- s- l------- P-j-š l- t- č-j s- l-m-n-m- --------------------------- Piješ li ti čaj sa limunom? 0
Juotko kahvia sokerilla? P--eš--i-----afu----š-ć---m? P---- l- t- k--- s- š------- P-j-š l- t- k-f- s- š-ć-r-m- ---------------------------- Piješ li ti kafu sa šećerom? 0
Juotko vettä jäillä? P-j-- -i t--v-du ----edom? P---- l- t- v--- s- l----- P-j-š l- t- v-d- s- l-d-m- -------------------------- Piješ li ti vodu sa ledom? 0
Täällä on bileet. O-d-e-je z---v-. O---- j- z------ O-d-e j- z-b-v-. ---------------- Ovdje je zabava. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. L-u-- -ij---am-a-jac. L---- p--- š--------- L-u-i p-j- š-m-a-j-c- --------------------- Ljudi piju šampanjac. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. Ljud- p--u ---o --pivo. L---- p--- v--- i p---- L-u-i p-j- v-n- i p-v-. ----------------------- Ljudi piju vino i pivo. 0
Juotko alkoholia? Pi-e---i-t---l--h--? P---- l- t- a------- P-j-š l- t- a-k-h-l- -------------------- Piješ li ti alkohol? 0
Juotko viskiä? Pi-e- l- ---v-s-i? P---- l- t- v----- P-j-š l- t- v-s-i- ------------------ Piješ li ti viski? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? Pi--š-----i -o-- s--u-o-? P---- l- t- k--- s r----- P-j-š l- t- k-l- s r-m-m- ------------------------- Piješ li ti kolu s rumom? 0
En pidä kuohuviinistä. J- -e vo-i--šam-anj-c. J- n- v---- š--------- J- n- v-l-m š-m-a-j-c- ---------------------- Ja ne volim šampanjac. 0
Minä en pidä viinistä. J--n--vo--m v---. J- n- v---- v---- J- n- v-l-m v-n-. ----------------- Ja ne volim vino. 0
Minä en pidä oluesta. J--n---o------vo. J- n- v---- p---- J- n- v-l-m p-v-. ----------------- Ja ne volim pivo. 0
Vauva pitää maidosta. B----v--i-mli----. B--- v--- m------- B-b- v-l- m-i-e-o- ------------------ Beba voli mlijeko. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. Dij--e voli --ka--- -ok--d jab-k-. D----- v--- k---- i s-- o- j------ D-j-t- v-l- k-k-o i s-k o- j-b-k-. ---------------------------------- Dijete voli kakao i sok od jabuke. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. Ž-na vol- s-k----n-r-ndž----s-- od -r------t-. Ž--- v--- s-- o- n------- i s-- o- g---------- Ž-n- v-l- s-k o- n-r-n-ž- i s-k o- g-e-p-r-t-. ---------------------------------------------- Žena voli sok od narandže i sok od grejpfruta. 0

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!