Lauseita

fi Adverbejä   »   bs Prilozi

100 [sata]

Adverbejä

Adverbejä

100 [stotina]

Prilozi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
jo kerran – ei koskaan ve- -e---- – -oš ni---a već jednom – još nikada v-ć j-d-o- – j-š n-k-d- ----------------------- već jednom – još nikada 0
Oletteko jo kerran olleet Berliinissä? Je-t--li-ve-----n-- bil--u-B-rli-u? Jeste li već jednom bili u Berlinu? J-s-e l- v-ć j-d-o- b-l- u B-r-i-u- ----------------------------------- Jeste li već jednom bili u Berlinu? 0
En, en koskaan. Ne- -oš--ikad-. Ne, još nikada. N-, j-š n-k-d-. --------------- Ne, još nikada. 0
joku – ei kukaan neko-–-n-ko neko – niko n-k- – n-k- ----------- neko – niko 0
Tunnetteko täältä jonkun? P---aj-t---i--v-je nekoga? Poznajete li ovdje nekoga? P-z-a-e-e l- o-d-e n-k-g-? -------------------------- Poznajete li ovdje nekoga? 0
En, en tunne täältä ketään. Ne--ja-ne poz--jem-nik-g- --dj-. Ne, ja ne poznajem nikoga ovdje. N-, j- n- p-z-a-e- n-k-g- o-d-e- -------------------------------- Ne, ja ne poznajem nikoga ovdje. 0
vielä – ei enää j-š-–-n- ---e još – ne više j-š – n- v-š- ------------- još – ne više 0
Jäättekö vielä pitkäksi aikaa tänne? Os-ajete----j----ug- -vd-e? Ostajete li još dugo ovdje? O-t-j-t- l- j-š d-g- o-d-e- --------------------------- Ostajete li još dugo ovdje? 0
En, en jää enää pitkäksi aikaa tänne. N----a ---os--j-- v--- -ugo -vdje. Ne, ja ne ostajem više dugo ovdje. N-, j- n- o-t-j-m v-š- d-g- o-d-e- ---------------------------------- Ne, ja ne ostajem više dugo ovdje. 0
vielä jotain – ei enää mitään još -ešt--– ni--a----e još nešto – ništa više j-š n-š-o – n-š-a v-š- ---------------------- još nešto – ništa više 0
Haluatteko juoda vielä jotain? Ž-lit---i još-neš-o -----i? Želite li još nešto popiti? Ž-l-t- l- j-š n-š-o p-p-t-? --------------------------- Želite li još nešto popiti? 0
En, en halua enää mitään. N-,-ja--e že-im-niš---viš-. Ne, ja ne želim ništa više. N-, j- n- ž-l-m n-š-a v-š-. --------------------------- Ne, ja ne želim ništa više. 0
jo jotain – ei mitään ve--n---o-– ----n--ta već nešto – još ništa v-ć n-š-o – j-š n-š-a --------------------- već nešto – još ništa 0
Oletteko jo syöneet jotain? J---e l- ve----št------? Jeste li već nešto jeli? J-s-e l- v-ć n-š-o j-l-? ------------------------ Jeste li već nešto jeli? 0
En, en ole syönyt vielä mitään. Ne---- jo----sam--išta -eo. Ne, ja još nisam ništa jeo. N-, j- j-š n-s-m n-š-a j-o- --------------------------- Ne, ja još nisam ništa jeo. 0
vielä joku – ei enää kukaan j-----k--- ni-o--iše još neko – niko više j-š n-k- – n-k- v-š- -------------------- još neko – niko više 0
Haluaisiko joku vielä kahvia? Žel---- -oš-neko--a-u? Želi li još neko kafu? Ž-l- l- j-š n-k- k-f-? ---------------------- Želi li još neko kafu? 0
Ei, ei enää kukaan. N-,--i-- v---. Ne, niko više. N-, n-k- v-š-. -------------- Ne, niko više. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Arabian kieli

Arabian kieli kuuluu maailman tärkeimpiin kieliin. Yli 300 miljoonaa ihmistä puhuu arabiaa. He asuvat yli 20 eri maassa. Arabia kuuluu afrikkalais-aasialaisiin kieliin. Arabian kieli syntyi tuhansia vuosia sitten. Ensimmäiseksi kieltä puhuttiin Arabian niemimaalla. Se on sittemmin levinnyt sieltä kauemmas. Puhuttu arabia eroaa suuresti normaalikielestä. On olemassa myös monia erilaisia arabian murteita. Voisi sanoa, että sitä puhutaan eri lailla joka alueella. Eri murteiden puhujat eivät usein ymmärrä lainkaan toisiaan. Arabian maista tulevat elokuvat jälkiäänitetäänkin yleensä sen takia. Vain tällä tavoin ne voidaan ymmärtää koko kielialueella. Perinteistä yleisarabiaa ei nykyisin enää puhuta juuri lainkaan. Sitä löytyy vain kirjoitetussa muodossaan. Kirjoissa ja sanomalehdissä käytetään perinteistä yleisarabiaa. Nykyisin ei ole yksittäistä teknistä arabian kieltä. Siksi tekniset käsitteet tulevat yleensä toisista kielistä. Englanti ja ranska ovat hallitsevampia tällä alueella kuin mitkään muut kielet. Kiinnostus arabiaa kohtaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Yhä useammat ihmiset haluavat oppia arabiaa. Kursseja tarjotaan joka yliopistossa ja monissa kouluissa. Monet pitävät kirjoitettua arabiaa erityisen kiehtovana. Sitä kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Arabian ääntäminen ja kielioppi eivät ole kovin helppoja. Monet äänteet ja säännöt ovat tuntemattomia muille kielille. Opiskellessa pitäisi seurata tiettyä järjestystä. Ensin ääntäminen, sitten kielioppi ja sitten kirjoittaminen…