Lauseita

fi Viikonpäivät   »   bs Dani u sedmici

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [devet]

Dani u sedmici

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
maanantai P--ed-e---k P---------- P-n-d-e-j-k ----------- Ponedjeljak 0
tiistai Ut---k U----- U-o-a- ------ Utorak 0
keskiviikko Sr-jeda S------ S-i-e-a ------- Srijeda 0
torstai Č--vrt-k Č------- Č-t-r-a- -------- Četvrtak 0
perjantai Pet-k P---- P-t-k ----- Petak 0
lauantai S--ota S----- S-b-t- ------ Subota 0
sunnuntai N---e-ja N------- N-d-e-j- -------- Nedjelja 0
viikko Sed---a S------ S-d-i-a ------- Sedmica 0
maanantaista sunnuntaihin o--p-ne-j---ka-d- -e----je o- p---------- d- n------- o- p-n-d-e-j-a d- n-d-e-j- -------------------------- od ponedjeljka do nedjelje 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. Prv--d---j--po---je-j-k. P--- d-- j- p----------- P-v- d-n j- p-n-d-e-j-k- ------------------------ Prvi dan je ponedjeljak. 0
Toinen päivä on tiistai. D--g- --- je uto---. D---- d-- j- u------ D-u-i d-n j- u-o-a-. -------------------- Drugi dan je utorak. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. Treći dan-je -ri--d-. T---- d-- j- s------- T-e-i d-n j- s-i-e-a- --------------------- Treći dan je srijeda. 0
Neljäs päivä on torstai. Č-tvrti da--je-četv--a-. Č------ d-- j- č-------- Č-t-r-i d-n j- č-t-r-a-. ------------------------ Četvrti dan je četvrtak. 0
Viides päivä on perjantai. Pet- -a---e -e-ak. P--- d-- j- p----- P-t- d-n j- p-t-k- ------------------ Peti dan je petak. 0
Kuudes päivä on lauantai. Š---- -a--je --b--a. Š---- d-- j- s------ Š-s-i d-n j- s-b-t-. -------------------- Šesti dan je subota. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. S--m--d----- ---j-lja. S---- d-- j- n-------- S-d-i d-n j- n-d-e-j-. ---------------------- Sedmi dan je nedjelja. 0
Viikossa on seitsemän päivää. Sed-ica---a-se-am-da--. S------ i-- s---- d---- S-d-i-a i-a s-d-m d-n-. ----------------------- Sedmica ima sedam dana. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Mi ---imo---mo pe- dana. M- r----- s--- p-- d---- M- r-d-m- s-m- p-t d-n-. ------------------------ Mi radimo samo pet dana. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!