Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   bs Učiti strane jezike

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [dvadeset i tri]

Učiti strane jezike

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Gd-- s-- n------ š------? Gdje ste naučili španski? 0
Osaatteko myös portugalia? Zn--- l- i p----------? Znate li i portugalski? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Da- a t------ z--- i n---- i----------. Da, a također znam i nešto italijanski. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Mi---- d- g------- v--- d----. Mislim da govorite vrlo dobro. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. Ti j----- s- p------- s-----. Ti jezici su prilično slični. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Mo-- i- d---- r--------. Mogu ih dobro razumjeti. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Al- g------- i p----- j- t----. Ali govoriti i pisati je teško. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Jo- p----- m---- g------. Još pravim mnogo grešaka. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Is------- m- m---- u-----. Ispravite me molim uvijek. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Va- i------ j- s----- d----. Vaš izgovor je sasvim dobar. 0
Teillä on pieni aksentti. Im--- m--- a------. Imate mali akcenat. 0
Tunnistaa mistä tulette. Pr-------- s- o----- d-------. Prepoznaje se odakle dolazite. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? Ko-- j- V-- m------- j----? Koji je Vaš maternji jezik? 0
Käyttekö kielikurssia? Id--- l- n- k--- j-----? Idete li na kurs jezika? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Ko-- u------- k--------? Koji udžbenik koristite? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. U o--- m------ n- z--- k--- s- z---. U ovom momentu ne znam kako se zove. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Ne m--- s- s------ n------. Ne mogu se sjetiti naslova. 0
Olen unohtanut sen. Za------- / Z--------- s-- t-. Zaboravio / Zaboravila sam to. 0

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!