Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   gu Past tense 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ત્ર્યાસી]

83 [Tryāsī]

Past tense 3

[bhūtakāḷa 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi gujarati Toista Lisää
puhua puhelimessa ફોન ક-ો ફ-ન કર- ફ-ન ક-ો ------- ફોન કરો 0
ph--a --rō phōna karō p-ō-a k-r- ---------- phōna karō
Minä olen puhunut puhelimessa. મે---ોન-કર્યો. મ-- ફ-ન કર-ય-. મ-ં ફ-ન ક-્-ો- -------------- મેં ફોન કર્યો. 0
m-- ph-n- k-ry-. mēṁ phōna karyō. m-ṁ p-ō-a k-r-ō- ---------------- mēṁ phōna karyō.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. હ-- -ખ--સમ--ફો---ર હતો. હ-- આખ- સમય ફ-ન પર હત-. હ-ં આ-ો સ-ય ફ-ન પ- હ-ો- ----------------------- હું આખો સમય ફોન પર હતો. 0
H-- -k-ō--a-a-a--h--a---r- -atō. Huṁ ākhō samaya phōna para hatō. H-ṁ ā-h- s-m-y- p-ō-a p-r- h-t-. -------------------------------- Huṁ ākhō samaya phōna para hatō.
kysyä પ--વું પ-છવ-- પ-છ-ુ- ------ પુછવું 0
P-c-av-ṁ Puchavuṁ P-c-a-u- -------- Puchavuṁ
Minä olen kysynyt. મે -ુ---ુ. મ- પ-છ-ય-. મ- પ-છ-ય-. ---------- મે પુછ્યુ. 0
m-------u. mē puchyu. m- p-c-y-. ---------- mē puchyu.
Minä olen aina kysynyt. મેં હ--ેશ- પ--્-ુ-. મ-- હ-મ-શ- પ-છ-ય--. મ-ં હ-મ-શ- પ-છ-ય-ં- ------------------- મેં હંમેશા પૂછ્યું. 0
Mē--ham-ēś- p----uṁ. Mēṁ hammēśā pūchyuṁ. M-ṁ h-m-ē-ā p-c-y-ṁ- -------------------- Mēṁ hammēśā pūchyuṁ.
kertoa જણા-ો જણ-વ- જ-ા-ો ----- જણાવો 0
J--āvō Jaṇāvō J-ṇ-v- ------ Jaṇāvō
Minä olen kertonut. મ-- કહ-યું. મ-- કહ-ય--. મ-ં ક-્-ુ-. ----------- મેં કહ્યું. 0
m-----h--ṁ. mēṁ kahyuṁ. m-ṁ k-h-u-. ----------- mēṁ kahyuṁ.
Minä olen kertonut koko tarinan. મ-ં -ખ- વા-્-ા ---. મ-- આખ- વ-ર-ત- કહ-. મ-ં આ-ી વ-ર-ત- ક-ી- ------------------- મેં આખી વાર્તા કહી. 0
M-ṁ-āk-ī-v---ā ka--. Mēṁ ākhī vārtā kahī. M-ṁ ā-h- v-r-ā k-h-. -------------------- Mēṁ ākhī vārtā kahī.
oppia શ---ુ શ-ખવ- શ-ખ-ુ ----- શીખવુ 0
Ś----vu Śīkhavu Ś-k-a-u ------- Śīkhavu
Minä olen oppinut. હુ- શી-્યો--ું. હ-- શ-ખ-ય- છ--. હ-ં શ-ખ-ય- છ-ં- --------------- હું શીખ્યો છું. 0
hu---īk--ō-c-u-. huṁ śīkhyō chuṁ. h-ṁ ś-k-y- c-u-. ---------------- huṁ śīkhyō chuṁ.
Minä olen oppinut koko illan. મે- -ખ----ંજ ---ય-----્-ો. મ-- આખ- સ--જ અભ-ય-સ કર-ય-. મ-ં આ-ી સ-ં- અ-્-ા- ક-્-ો- -------------------------- મેં આખી સાંજ અભ્યાસ કર્યો. 0
Mēṁ-āk---sā-̄ja--bhyā-- ----ō. Mēṁ ākhī sān-ja abhyāsa karyō. M-ṁ ā-h- s-n-j- a-h-ā-a k-r-ō- ------------------------------ Mēṁ ākhī sān̄ja abhyāsa karyō.
työskennellä ક-મ ક-મ ક-મ --- કામ 0
Kāma Kāma K-m- ---- Kāma
Minä olen työskennellyt. મેં --મ -ર-ય-- છ-. મ-- ક-મ કર-ય-- છ-. મ-ં ક-મ ક-્-ુ- છ-. ------------------ મેં કામ કર્યું છે. 0
mē- -ām- kary------. mēṁ kāma karyuṁ chē. m-ṁ k-m- k-r-u- c-ē- -------------------- mēṁ kāma karyuṁ chē.
Minä olen työskennellyt koko päivän. હુ---ખો---વ----મ ક-ુ- છું. હ-- આખ- દ-વસ ક-મ કર-- છ--. હ-ં આ-ો દ-વ- ક-મ ક-ુ- છ-ં- -------------------------- હું આખો દિવસ કામ કરું છું. 0
H-ṁ--khō divasa kā-- -aruṁ -h-ṁ. Huṁ ākhō divasa kāma karuṁ chuṁ. H-ṁ ā-h- d-v-s- k-m- k-r-ṁ c-u-. -------------------------------- Huṁ ākhō divasa kāma karuṁ chuṁ.
syödä ભ-જન ભ-જન ભ-જ- ---- ભોજન 0
Bhōj--a Bhōjana B-ō-a-a ------- Bhōjana
Minä olen syönyt. મેં ખ---- -ે. મ-- ખ-ધ-- છ-. મ-ં ખ-ધ-ં છ-. ------------- મેં ખાધું છે. 0
mē--k-ā--uṁ-chē. mēṁ khādhuṁ chē. m-ṁ k-ā-h-ṁ c-ē- ---------------- mēṁ khādhuṁ chē.
Minä olen syönyt koko ruoan. મ-ં -ધો-ખ-----ખા-ો. મ-- બધ- ખ-ર-ક ખ-ધ-. મ-ં બ-ો ખ-ર-ક ખ-ધ-. ------------------- મેં બધો ખોરાક ખાધો. 0
Mē- b--h--k-ō--ka k--d--. Mēṁ badhō khōrāka khādhō. M-ṁ b-d-ō k-ō-ā-a k-ā-h-. ------------------------- Mēṁ badhō khōrāka khādhō.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!