Lauseita

fi Small Talk 1   »   fr Conversation 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [vingt]

Conversation 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ranska Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Me-t-z--o---- v-tr---i-- ! Mettez-vous à votre aise ! M-t-e---o-s à v-t-e a-s- ! -------------------------- Mettez-vous à votre aise ! 0
Olkaa kuin kotonanne. Fa-te- co-me c-e- -ou- ! Faites comme chez vous ! F-i-e- c-m-e c-e- v-u- ! ------------------------ Faites comme chez vous ! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Que-v-ul----ou- b-ire ? Que voulez-vous boire ? Q-e v-u-e---o-s b-i-e ? ----------------------- Que voulez-vous boire ? 0
Pidättekö musiikista? Aim-z-v-us -- mu---u--? Aimez-vous la musique ? A-m-z-v-u- l- m-s-q-e ? ----------------------- Aimez-vous la musique ? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. J’---- -a m-si--- -------ue. J’aime la musique classique. J-a-m- l- m-s-q-e c-a-s-q-e- ---------------------------- J’aime la musique classique. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. M-------o----c-. Mes CD sont ici. M-s C- s-n- i-i- ---------------- Mes CD sont ici. 0
Soitatteko te jotain soitinta? J-ue--vo-s--’u--ins--um--t--e--us--u--? Jouez-vous d’un instrument de musique ? J-u-z-v-u- d-u- i-s-r-m-n- d- m-s-q-e ? --------------------------------------- Jouez-vous d’un instrument de musique ? 0
Tässä on minun kitarani. V---i -a -uit-re. Voici ma guitare. V-i-i m- g-i-a-e- ----------------- Voici ma guitare. 0
Laulatteko te mielellänne? Aimez--o-s chanter ? Aimez-vous chanter ? A-m-z-v-u- c-a-t-r ? -------------------- Aimez-vous chanter ? 0
Onko teillä lapsia? Ave--vo-- de- -----t--? Avez-vous des enfants ? A-e---o-s d-s e-f-n-s ? ----------------------- Avez-vous des enfants ? 0
Onko teillä koira? Av-z-v-us -- c-i-n-? Avez-vous un chien ? A-e---o-s u- c-i-n ? -------------------- Avez-vous un chien ? 0
Onko teillä kissa? Avez---us--- -h---? Avez-vous un chat ? A-e---o-s u- c-a- ? ------------------- Avez-vous un chat ? 0
Tässä ovat kirjani. Vo-c----s--iv-e-. Voici mes livres. V-i-i m-s l-v-e-. ----------------- Voici mes livres. 0
Luen juuri tätä kirjaa. En ce-----n-,-----is------v--. En ce moment, je lis ce livre. E- c- m-m-n-, j- l-s c- l-v-e- ------------------------------ En ce moment, je lis ce livre. 0
Mitä te luette mielellänne? Qu-e-t-ce -ue-vou--a---z l--e-? Qu’est-ce que vous aimez lire ? Q-’-s---e q-e v-u- a-m-z l-r- ? ------------------------------- Qu’est-ce que vous aimez lire ? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Aime--v--s ---e- ----o---r- ? Aimez-vous aller au concert ? A-m-z-v-u- a-l-r a- c-n-e-t ? ----------------------------- Aimez-vous aller au concert ? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? A-me-----s-a-ler-a- -hé-tre-? Aimez-vous aller au théâtre ? A-m-z-v-u- a-l-r a- t-é-t-e ? ----------------------------- Aimez-vous aller au théâtre ? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? A--e----u- --le--à-l’-p----? Aimez-vous aller à l’opéra ? A-m-z-v-u- a-l-r à l-o-é-a ? ---------------------------- Aimez-vous aller à l’opéra ? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!