Lauseita

fi Small Talk 1   »   ka პატარა დიალოგი 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [ოცი]

20 [otsi]

პატარა დიალოგი 1

[p'at'ara dialogi 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi gruusia Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! მ--დ--დ-მ--წ--ე-! მყუდროდ მოეწყვეთ! მ-უ-რ-დ მ-ე-ყ-ე-! ----------------- მყუდროდ მოეწყვეთ! 0
mq---o--mo--s'--et! mqudrod moets'qvet! m-u-r-d m-e-s-q-e-! ------------------- mqudrod moets'qvet!
Olkaa kuin kotonanne. თ-ვ--ისე ი-რ-ენი-,-რო-ო-ც ს--ლ--! თავი ისე იგრძენით, როგორც სახლში! თ-ვ- ი-ე ი-რ-ე-ი-, რ-გ-რ- ს-ხ-შ-! --------------------------------- თავი ისე იგრძენით, როგორც სახლში! 0
tav--i-e ig---enit,-r----t--s-k-l-h-! tavi ise igrdzenit, rogorts sakhlshi! t-v- i-e i-r-z-n-t- r-g-r-s s-k-l-h-! ------------------------------------- tavi ise igrdzenit, rogorts sakhlshi!
Mitä te haluaisitte juoda? რა- დ-ლევ-? რას დალევთ? რ-ს დ-ლ-ვ-? ----------- რას დალევთ? 0
ras-dalevt? ras dalevt? r-s d-l-v-? ----------- ras dalevt?
Pidättekö musiikista? გიყ--რ- --ს-კ-? გიყვართ მუსიკა? გ-ყ-ა-თ მ-ს-კ-? --------------- გიყვართ მუსიკა? 0
g--v--t -usi-'a? giqvart musik'a? g-q-a-t m-s-k-a- ---------------- giqvart musik'a?
Minä pidän klassisesta musiikista. მე მ-ყვა---კ--სი-ურ---უ-ი-ა. მე მიყვარს კლასიკური მუსიკა. მ- მ-ყ-ა-ს კ-ა-ი-უ-ი მ-ს-კ-. ---------------------------- მე მიყვარს კლასიკური მუსიკა. 0
m- ---v-r--k----i-'--- m-s-k-a. me miqvars k'lasik'uri musik'a. m- m-q-a-s k-l-s-k-u-i m-s-k-a- ------------------------------- me miqvars k'lasik'uri musik'a.
Tässä ovat minun CD-levyni. ა-- ჩემი დ-სკ---. აი, ჩემი დისკები. ა-, ჩ-მ- დ-ს-ე-ი- ----------------- აი, ჩემი დისკები. 0
a-, c-em------'e--. ai, chemi disk'ebi. a-, c-e-i d-s-'-b-. ------------------- ai, chemi disk'ebi.
Soitatteko te jotain soitinta? უკ---თ-რომე-ი-ე ი-სტ--მ---ზ-? უკრავთ რომელიმე ინსტრუმენტზე? უ-რ-ვ- რ-მ-ლ-მ- ი-ს-რ-მ-ნ-ზ-? ----------------------------- უკრავთ რომელიმე ინსტრუმენტზე? 0
u-'r--t --m-l-m--i-st---me--'ze? uk'ravt romelime inst'rument'ze? u-'-a-t r-m-l-m- i-s-'-u-e-t-z-? -------------------------------- uk'ravt romelime inst'rument'ze?
Tässä on minun kitarani. ა-, -ემი გ-ტარა. აი, ჩემი გიტარა. ა-, ჩ-მ- გ-ტ-რ-. ---------------- აი, ჩემი გიტარა. 0
ai----e-i g-t---a. ai, chemi git'ara. a-, c-e-i g-t-a-a- ------------------ ai, chemi git'ara.
Laulatteko te mielellänne? გიყვარ- სიმღ-რა? გიყვართ სიმღერა? გ-ყ-ა-თ ს-მ-ე-ა- ---------------- გიყვართ სიმღერა? 0
gi--a-t-s--g--ra? giqvart simghera? g-q-a-t s-m-h-r-? ----------------- giqvart simghera?
Onko teillä lapsia? ბ-ვ---ბი-თ--გ--ვთ? ბავშვები თუ გყავთ? ბ-ვ-ვ-ბ- თ- გ-ა-თ- ------------------ ბავშვები თუ გყავთ? 0
b-v--ve-i -- gq-vt? bavshvebi tu gqavt? b-v-h-e-i t- g-a-t- ------------------- bavshvebi tu gqavt?
Onko teillä koira? ძა--ი თუ -ყ---? ძაღლი თუ გყავთ? ძ-ღ-ი თ- გ-ა-თ- --------------- ძაღლი თუ გყავთ? 0
d--g------ g---t? dzaghli tu gqavt? d-a-h-i t- g-a-t- ----------------- dzaghli tu gqavt?
Onko teillä kissa? კატ---- -----? კატა თუ გყავთ? კ-ტ- თ- გ-ა-თ- -------------- კატა თუ გყავთ? 0
k-at'a-t- g---t? k'at'a tu gqavt? k-a-'- t- g-a-t- ---------------- k'at'a tu gqavt?
Tässä ovat kirjani. ა-, ჩ--ი-წი-ნე-ი. აი, ჩემი წიგნები. ა-, ჩ-მ- წ-გ-ე-ი- ----------------- აი, ჩემი წიგნები. 0
a---c---i t--ig--b-. ai, chemi ts'ignebi. a-, c-e-i t-'-g-e-i- -------------------- ai, chemi ts'ignebi.
Luen juuri tätä kirjaa. ამჟამ-დ-ა---ი--ს -------ო-. ამჟამად ამ წიგნს ვკითხულობ. ა-ჟ-მ-დ ა- წ-გ-ს ვ-ი-ხ-ლ-ბ- --------------------------- ამჟამად ამ წიგნს ვკითხულობ. 0
a--h-m-- a----'igns --'it-h--o-. amzhamad am ts'igns vk'itkhulob. a-z-a-a- a- t-'-g-s v-'-t-h-l-b- -------------------------------- amzhamad am ts'igns vk'itkhulob.
Mitä te luette mielellänne? რ-ს---ი-ხ------ვარ-? რისი კითხვა გიყვართ? რ-ს- კ-თ-ვ- გ-ყ-ა-თ- -------------------- რისი კითხვა გიყვართ? 0
ris------khva-----a--? risi k'itkhva giqvart? r-s- k-i-k-v- g-q-a-t- ---------------------- risi k'itkhva giqvart?
Menettekö te mielellänne konserttiin? გ------ -ო--ერტზ- სია-ული? გიყვართ კონცერტზე სიარული? გ-ყ-ა-თ კ-ნ-ე-ტ-ე ს-ა-უ-ი- -------------------------- გიყვართ კონცერტზე სიარული? 0
gi----t-k--nts---'-- si---l-? giqvart k'ontsert'ze siaruli? g-q-a-t k-o-t-e-t-z- s-a-u-i- ----------------------------- giqvart k'ontsert'ze siaruli?
Menettekö te mielellänne teatteriin? გიყვა----ე--რში---ა---ი? გიყვართ თეატრში სიარული? გ-ყ-ა-თ თ-ა-რ-ი ს-ა-უ-ი- ------------------------ გიყვართ თეატრში სიარული? 0
g-q-art -e-t'r----si-ru--? giqvart teat'rshi siaruli? g-q-a-t t-a-'-s-i s-a-u-i- -------------------------- giqvart teat'rshi siaruli?
Menettekö te mielellänne oopperaan? გ--ვა-- --ე-ა-ი-ს-ა---ი? გიყვართ ოპერაში სიარული? გ-ყ-ა-თ ო-ე-ა-ი ს-ა-უ-ი- ------------------------ გიყვართ ოპერაში სიარული? 0
g------ ---era-hi -i--uli? giqvart op'erashi siaruli? g-q-a-t o-'-r-s-i s-a-u-i- -------------------------- giqvart op'erashi siaruli?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!