Lauseita

fi Small Talk 1   »   px Conversa 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [vinte]

Conversa 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi portugali (BR) Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! F-q-e à -o-ta--! F____ à v_______ F-q-e à v-n-a-e- ---------------- Fique à vontade! 0
Olkaa kuin kotonanne. Si-t---e-e--cas-! S_______ e_ c____ S-n-a-s- e- c-s-! ----------------- Sinta-se em casa! 0
Mitä te haluaisitte juoda? O -ue -u-r -----? O q__ q___ b_____ O q-e q-e- b-b-r- ----------------- O que quer beber? 0
Pidättekö musiikista? Gos-- d--mú----? G____ d_ m______ G-s-a d- m-s-c-? ---------------- Gosta de música? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. E- ----o-d- m-s-ca-c-ás--c-. E_ g____ d_ m_____ c________ E- g-s-o d- m-s-c- c-á-s-c-. ---------------------------- Eu gosto de música clássica. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Aqu- e-tão ---meu---D-. A___ e____ o_ m___ C___ A-u- e-t-o o- m-u- C-s- ----------------------- Aqui estão os meus CDs. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Voc- --c- -m-in---u-----? V___ t___ u_ i___________ V-c- t-c- u- i-s-r-m-n-o- ------------------------- Você toca um instrumento? 0
Tässä on minun kitarani. A--i-e-t- a-m--h- ---ta--a. A___ e___ a m____ g________ A-u- e-t- a m-n-a g-i-a-r-. --------------------------- Aqui está a minha guitarra. 0
Laulatteko te mielellänne? Vo-ê gosta d- -a--ar? V___ g____ d_ c______ V-c- g-s-a d- c-n-a-? --------------------- Você gosta de cantar? 0
Onko teillä lapsia? V--ê---m --l-o-? V___ t__ f______ V-c- t-m f-l-o-? ---------------- Você tem filhos? 0
Onko teillä koira? V-c- t-m--m -ã-? V___ t__ u_ c___ V-c- t-m u- c-o- ---------------- Você tem um cão? 0
Onko teillä kissa? V-cê--e- -m g-to? V___ t__ u_ g____ V-c- t-m u- g-t-? ----------------- Você tem um gato? 0
Tässä ovat kirjani. A--- es-ã--o- -----l-v-os. A___ e____ o_ m___ l______ A-u- e-t-o o- m-u- l-v-o-. -------------------------- Aqui estão os meus livros. 0
Luen juuri tätä kirjaa. E--e-t-u---l--d- ---e---vro. E_ e____ a l____ e___ l_____ E- e-t-u a l-n-o e-t- l-v-o- ---------------------------- Eu estou a lendo este livro. 0
Mitä te luette mielellänne? O-que-é-q-- g-s-a -e-le-? O q__ é q__ g____ d_ l___ O q-e é q-e g-s-a d- l-r- ------------------------- O que é que gosta de ler? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? V-cê -os-a-de-ir a- co---rto? V___ g____ d_ i_ a_ c________ V-c- g-s-a d- i- a- c-n-e-t-? ----------------------------- Você gosta de ir ao concerto? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? V-c- --s-- -e ---ao--eatr-? V___ g____ d_ i_ a_ t______ V-c- g-s-a d- i- a- t-a-r-? --------------------------- Você gosta de ir ao teatro? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? V-cê-gos-a-d--i- --óp---? V___ g____ d_ i_ à ó_____ V-c- g-s-a d- i- à ó-e-a- ------------------------- Você gosta de ir à ópera? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + portugali (BR) (1-100) MP3 portugali (BR) (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!