Lauseita

fi Small Talk 1   »   px Conversa 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [vinte]

Conversa 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi portugali (BR) Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Fiq-e-- v--t---! F---- à v------- F-q-e à v-n-a-e- ---------------- Fique à vontade! 0
Olkaa kuin kotonanne. Si-ta-----m -a--! S------- e- c---- S-n-a-s- e- c-s-! ----------------- Sinta-se em casa! 0
Mitä te haluaisitte juoda? O---e qu-r b-b-r? O q-- q--- b----- O q-e q-e- b-b-r- ----------------- O que quer beber? 0
Pidättekö musiikista? G-sta -e----ic-? G---- d- m------ G-s-a d- m-s-c-? ---------------- Gosta de música? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. E- -o--o d---ú-ic---lá---c-. E- g---- d- m----- c-------- E- g-s-o d- m-s-c- c-á-s-c-. ---------------------------- Eu gosto de música clássica. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Aq-i-es-ã- os m-us--D-. A--- e---- o- m--- C--- A-u- e-t-o o- m-u- C-s- ----------------------- Aqui estão os meus CDs. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Vo-- toca um-i-st-um-nt-? V--- t--- u- i----------- V-c- t-c- u- i-s-r-m-n-o- ------------------------- Você toca um instrumento? 0
Tässä on minun kitarani. Aq---está ---i-ha guita---. A--- e--- a m---- g-------- A-u- e-t- a m-n-a g-i-a-r-. --------------------------- Aqui está a minha guitarra. 0
Laulatteko te mielellänne? Vo-ê-gos-- d-----t--? V--- g---- d- c------ V-c- g-s-a d- c-n-a-? --------------------- Você gosta de cantar? 0
Onko teillä lapsia? Voc- -e---il--s? V--- t-- f------ V-c- t-m f-l-o-? ---------------- Você tem filhos? 0
Onko teillä koira? V--ê t-m u----o? V--- t-- u- c--- V-c- t-m u- c-o- ---------------- Você tem um cão? 0
Onko teillä kissa? Vo-ê te---- ga--? V--- t-- u- g---- V-c- t-m u- g-t-? ----------------- Você tem um gato? 0
Tässä ovat kirjani. A------tã--os-meus-l--ro-. A--- e---- o- m--- l------ A-u- e-t-o o- m-u- l-v-o-. -------------------------- Aqui estão os meus livros. 0
Luen juuri tätä kirjaa. E- -s-ou-a l-n-- ------iv--. E- e---- a l---- e--- l----- E- e-t-u a l-n-o e-t- l-v-o- ---------------------------- Eu estou a lendo este livro. 0
Mitä te luette mielellänne? O-que---qu- gost- d- --r? O q-- é q-- g---- d- l--- O q-e é q-e g-s-a d- l-r- ------------------------- O que é que gosta de ler? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Voc- g-sta de--- ao-con--rto? V--- g---- d- i- a- c-------- V-c- g-s-a d- i- a- c-n-e-t-? ----------------------------- Você gosta de ir ao concerto? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Voc- gos-- -e-ir a- t-a---? V--- g---- d- i- a- t------ V-c- g-s-a d- i- a- t-a-r-? --------------------------- Você gosta de ir ao teatro? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Vo-- -osta--e ---à ----a? V--- g---- d- i- à ó----- V-c- g-s-a d- i- à ó-e-a- ------------------------- Você gosta de ir à ópera? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!