Lauseita

fi Small Talk 1   »   de Small Talk 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [zwanzig]

Small Talk 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi saksa Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! M-c-en --e ----i-h -e--e-! Machen Sie es sich bequem! M-c-e- S-e e- s-c- b-q-e-! -------------------------- Machen Sie es sich bequem! 0
Olkaa kuin kotonanne. F-hl-n-S-e-sich-w-e ----au-e! Fühlen Sie sich wie zu Hause! F-h-e- S-e s-c- w-e z- H-u-e- ----------------------------- Fühlen Sie sich wie zu Hause! 0
Mitä te haluaisitte juoda? W-s m-cht-n--i---rink--? Was möchten Sie trinken? W-s m-c-t-n S-e t-i-k-n- ------------------------ Was möchten Sie trinken? 0
Pidättekö musiikista? Li-b-n S---M----? Lieben Sie Musik? L-e-e- S-e M-s-k- ----------------- Lieben Sie Musik? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Ich ma---l--si-----Mu-i-. Ich mag klassische Musik. I-h m-g k-a-s-s-h- M-s-k- ------------------------- Ich mag klassische Musik. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. H--r---nd m---- --s. Hier sind meine CDs. H-e- s-n- m-i-e C-s- -------------------- Hier sind meine CDs. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Spielen-Sie--in-Inst-um--t? Spielen Sie ein Instrument? S-i-l-n S-e e-n I-s-r-m-n-? --------------------------- Spielen Sie ein Instrument? 0
Tässä on minun kitarani. H-e--ist-me--e Gi--r--. Hier ist meine Gitarre. H-e- i-t m-i-e G-t-r-e- ----------------------- Hier ist meine Gitarre. 0
Laulatteko te mielellänne? Sin--n-Si--gern? Singen Sie gern? S-n-e- S-e g-r-? ---------------- Singen Sie gern? 0
Onko teillä lapsia? H-b-n--i- -i--er? Haben Sie Kinder? H-b-n S-e K-n-e-? ----------------- Haben Sie Kinder? 0
Onko teillä koira? Ha-e----e e---n--un-? Haben Sie einen Hund? H-b-n S-e e-n-n H-n-? --------------------- Haben Sie einen Hund? 0
Onko teillä kissa? H-b-n ----ei-e --t--? Haben Sie eine Katze? H-b-n S-e e-n- K-t-e- --------------------- Haben Sie eine Katze? 0
Tässä ovat kirjani. Hi-- ---d--ei-e ---he-. Hier sind meine Bücher. H-e- s-n- m-i-e B-c-e-. ----------------------- Hier sind meine Bücher. 0
Luen juuri tätä kirjaa. I-h -e------ad--di---s -uch. Ich lese gerade dieses Buch. I-h l-s- g-r-d- d-e-e- B-c-. ---------------------------- Ich lese gerade dieses Buch. 0
Mitä te luette mielellänne? W-- -es-- Sie--er-? Was lesen Sie gern? W-s l-s-n S-e g-r-? ------------------- Was lesen Sie gern? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Ge-e---i--g------- Kon---t? Gehen Sie gern ins Konzert? G-h-n S-e g-r- i-s K-n-e-t- --------------------------- Gehen Sie gern ins Konzert? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Ge--n-Sie--e-- -ns -hea-er? Gehen Sie gern ins Theater? G-h-n S-e g-r- i-s T-e-t-r- --------------------------- Gehen Sie gern ins Theater? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Ge-e---i- gern--n d-----e-? Gehen Sie gern in die Oper? G-h-n S-e g-r- i- d-e O-e-? --------------------------- Gehen Sie gern in die Oper? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!