Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   ca Els transports públics

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36 [trenta-sis]

Els transports públics

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi katalaani Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? O--é- la--arada--- --au-ob--? O- é- l- p----- d- l--------- O- é- l- p-r-d- d- l-a-t-b-s- ----------------------------- On és la parada de l’autobús? 0
Mikä bussi ajaa keskustaan? Q------t--ú---a -l-ce---e--e -- -iut--? Q--- a------ v- a- c----- d- l- c------ Q-i- a-t-b-s v- a- c-n-r- d- l- c-u-a-? --------------------------------------- Quin autobús va al centre de la ciutat? 0
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? Qu-n- l--ia h--d--pr-n-re? Q---- l---- h- d- p------- Q-i-a l-n-a h- d- p-e-d-e- -------------------------- Quina línia he de prendre? 0
Pitääkö minun vaihtaa bussia? Hau---d--ca---a- -’au-obú-? H---- d- c------ d--------- H-u-é d- c-n-i-r d-a-t-b-s- --------------------------- Hauré de canviar d’autobús? 0
Missä minun pitää vaihtaa bussia? O--he de-c---i--? O- h- d- c------- O- h- d- c-n-i-r- ----------------- On he de canviar? 0
Mitä yksi lippu maksaa? Q-a-t--o--a--n -----et? Q---- c---- u- b------- Q-a-t c-s-a u- b-t-l-t- ----------------------- Quant costa un bitllet? 0
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? Qua-----p----e- hi -a -i-- a---ent-e? Q------ p------ h- h- f--- a- c------ Q-a-t-s p-r-d-s h- h- f-n- a- c-n-r-? ------------------------------------- Quantes parades hi ha fins al centre? 0
Teidän täytyy jäädä tässä pois. H-u de ba---r--q--. H-- d- b----- a---- H-u d- b-i-a- a-u-. ------------------- Heu de baixar aquí. 0
Teidän täytyy jäädä takana pois. Heu-d----i-----e- darrere. H-- d- b----- p-- d------- H-u d- b-i-a- p-r d-r-e-e- -------------------------- Heu de baixar per darrere. 0
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. E- ---x-- me--- ar-i------q---cinc ---u--. E- p----- m---- a----- d----- c--- m------ E- p-ò-i- m-t-o a-r-b- d-a-u- c-n- m-n-t-. ------------------------------------------ El pròxim metro arriba d’aquí cinc minuts. 0
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. E----òx-m--ram--a ar-i-a ---quí--eu--i-uts. E- p----- t------ a----- d----- d-- m------ E- p-ò-i- t-a-v-a a-r-b- d-a-u- d-u m-n-t-. ------------------------------------------- El pròxim tramvia arriba d’aquí deu minuts. 0
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. E- p--xi- ----bú- ----ba---a--- -u-nz- m-nut-. E- p----- a------ a----- d----- q----- m------ E- p-ò-i- a-t-b-s a-r-b- d-a-u- q-i-z- m-n-t-. ---------------------------------------------- El pròxim autobús arriba d’aquí quinze minuts. 0
Milloin viimeinen metro menee? Qu-n--a-s- -l-d-r-er-tr--? Q--- p---- e- d----- t---- Q-a- p-s-a e- d-r-e- t-e-? -------------------------- Quan passa el darrer tren? 0
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? Q--n pa-----l ---r-- -ra-via? Q--- p---- e- d----- t------- Q-a- p-s-a e- d-r-e- t-a-v-a- ----------------------------- Quan passa el darrer tramvia? 0
Milloin viimeinen bussi menee? Q-a- --s---el---rre---u--b-s? Q--- p---- e- d----- a------- Q-a- p-s-a e- d-r-e- a-t-b-s- ----------------------------- Quan passa el darrer autobús? 0
Onko teillä matkalippua? Que ---bi--le-? Q-- t- b------- Q-e t- b-t-l-t- --------------- Que té bitllet? 0
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. Bi---et?-–--o- ----n---n-. B------- – N-- n- e- t---- B-t-l-t- – N-, n- e- t-n-. -------------------------- Bitllet? – No, no en tinc. 0
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. Ll----s-vo-t- ha----pag---u---m-l-a. L------ v---- h- d- p---- u-- m----- L-a-o-s v-s-è h- d- p-g-r u-a m-l-a- ------------------------------------ Llavors vostè ha de pagar una multa. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?