Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   ko 대중 교통

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36 [서른여섯]

36 [seoleun-yeoseos]

대중 교통

daejung gyotong

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi korea Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? 버스-정류-이-----? 버_ 정___ 어____ 버- 정-장- 어-예-? ------------- 버스 정류장이 어디예요? 0
b-oseu jeon-l-uj-ng----o--ye-o? b_____ j_____________ e________ b-o-e- j-o-g-y-j-n--- e-d-y-y-? ------------------------------- beoseu jeonglyujang-i eodiyeyo?
Mikä bussi ajaa keskustaan? 어- -스--시-- 가요? 어_ 버__ 시__ 가__ 어- 버-가 시-로 가-? -------------- 어떤 버스가 시내로 가요? 0
eo--eon-be--e-g-------lo-----? e______ b_______ s______ g____ e-t-e-n b-o-e-g- s-n-e-o g-y-? ------------------------------ eotteon beoseuga sinaelo gayo?
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? 어떤 --를 타- -요? 어_ 버__ 타_ 해__ 어- 버-를 타- 해-? ------------- 어떤 버스를 타야 해요? 0
eott--- b---eu--u--tay- h---o? e______ b_________ t___ h_____ e-t-e-n b-o-e-l-u- t-y- h-e-o- ------------------------------ eotteon beoseuleul taya haeyo?
Pitääkö minun vaihtaa bussia? 갈--야-해요? 갈___ 해__ 갈-타- 해-? -------- 갈아타야 해요? 0
gal--t-----a---? g________ h_____ g-l-a-a-a h-e-o- ---------------- gal-ataya haeyo?
Missä minun pitää vaihtaa bussia? 어----아-야--요? 어__ 갈___ 해__ 어-서 갈-타- 해-? ------------ 어디서 갈아타야 해요? 0
e--i-eo---l-atay- ha---? e______ g________ h_____ e-d-s-o g-l-a-a-a h-e-o- ------------------------ eodiseo gal-ataya haeyo?
Mitä yksi lippu maksaa? 표 한장이 얼마-요? 표 한__ 얼____ 표 한-이 얼-예-? ----------- 표 한장이 얼마예요? 0
p-o-h-nja-g-i ---m-y--o? p__ h________ e_________ p-o h-n-a-g-i e-l-a-e-o- ------------------------ pyo hanjang-i eolmayeyo?
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? 시--지 몇 정거장이에요? 시___ 몇 정______ 시-까- 몇 정-장-에-? -------------- 시내까지 몇 정거장이에요? 0
sin-e---ji-m---ch-jeong--eo-ang-i--o? s_________ m_____ j__________________ s-n-e-k-j- m-e-c- j-o-g-g-o-a-g-i-y-? ------------------------------------- sinaekkaji myeoch jeong-geojang-ieyo?
Teidän täytyy jäädä tässä pois. 여기--내리-- 해요. 여__ 내___ 해__ 여-서 내-셔- 해-. ------------ 여기서 내리셔야 해요. 0
y------o n-e-i--e--a -aeyo. y_______ n__________ h_____ y-o-i-e- n-e-i-y-o-a h-e-o- --------------------------- yeogiseo naelisyeoya haeyo.
Teidän täytyy jäädä takana pois. 뒤로-내리셔- --. 뒤_ 내___ 해__ 뒤- 내-셔- 해-. ----------- 뒤로 내리셔야 해요. 0
d-i---na--isyeoy--ha-yo. d____ n__________ h_____ d-i-o n-e-i-y-o-a h-e-o- ------------------------ dwilo naelisyeoya haeyo.
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. 다- 기-는-오-분 ---와요. 다_ 기__ 오 분 후_ 와__ 다- 기-는 오 분 후- 와-. ----------------- 다음 기차는 오 분 후에 와요. 0
da-eu- -i-h----n o--u- hue--ay-. d_____ g________ o b__ h__ w____ d---u- g-c-a-e-n o b-n h-e w-y-. -------------------------------- da-eum gichaneun o bun hue wayo.
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. 다음---은-십-분 후- 와요. 다_ 전__ 십 분 후_ 와__ 다- 전-은 십 분 후- 와-. ----------------- 다음 전철은 십 분 후에 와요. 0
d--e-m-jeon---o---u----b b-- --- w--o. d_____ j____________ s__ b__ h__ w____ d---u- j-o-c-e-l-e-n s-b b-n h-e w-y-. -------------------------------------- da-eum jeoncheol-eun sib bun hue wayo.
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. 다음 버스--십--분-후에 와요. 다_ 버__ 십_ 분 후_ 와__ 다- 버-는 십- 분 후- 와-. ------------------ 다음 버스는 십오 분 후에 와요. 0
d--eum-b---e--eu--sib---bu--hu- --yo. d_____ b_________ s____ b__ h__ w____ d---u- b-o-e-n-u- s-b-o b-n h-e w-y-. ------------------------------------- da-eum beoseuneun sib-o bun hue wayo.
Milloin viimeinen metro menee? 마지- 기-- 언제예요? 마__ 기__ 언____ 마-막 기-가 언-예-? ------------- 마지막 기차가 언제예요? 0
maj---g --c-a-a eo---ye--? m______ g______ e_________ m-j-m-g g-c-a-a e-n-e-e-o- -------------------------- majimag gichaga eonjeyeyo?
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? 마----철이-언제예-? 마__ 전__ 언____ 마-막 전-이 언-예-? ------------- 마지막 전철이 언제예요? 0
ma-i--g-jeon--e-l------------? m______ j__________ e_________ m-j-m-g j-o-c-e-l-i e-n-e-e-o- ------------------------------ majimag jeoncheol-i eonjeyeyo?
Milloin viimeinen bussi menee? 마지막 버스가 --예-? 마__ 버__ 언____ 마-막 버-가 언-예-? ------------- 마지막 버스가 언제예요? 0
m-ji--g-beo--u-a-eo-jey--o? m______ b_______ e_________ m-j-m-g b-o-e-g- e-n-e-e-o- --------------------------- majimag beoseuga eonjeyeyo?
Onko teillä matkalippua? 표---어-? 표_ 있___ 표- 있-요- ------- 표가 있어요? 0
p-og- i-s-e-yo? p____ i________ p-o-a i-s-e-y-? --------------- pyoga iss-eoyo?
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. 표-?-- 아니요- 없어-. 표__ – 아___ 없___ 표-? – 아-요- 없-요- --------------- 표요? – 아니요, 없어요. 0
p-oyo?-- ----o--e--s-eo-o. p_____ – a_____ e_________ p-o-o- – a-i-o- e-b---o-o- -------------------------- pyoyo? – aniyo, eobs-eoyo.
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. 그--벌금- -야 -요. 그_ 벌__ 내_ 해__ 그- 벌-을 내- 해-. ------------- 그럼 벌금을 내야 해요. 0
g-ule---beo-g----eu--n-ey- -a-y-. g______ b___________ n____ h_____ g-u-e-m b-o-g-u---u- n-e-a h-e-o- --------------------------------- geuleom beolgeum-eul naeya haeyo.

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?