Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   ko 대중 교통

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36 [서른여섯]

36 [seoleun-yeoseos]

대중 교통

[daejung gyotong]

suomi korea Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? 버스 정--- 어---? 버스 정류장이 어디예요? 0
b----- j------------i e-------? be---- j------------- e-------? beoseu jeonglyujang-i eodiyeyo? b-o-e- j-o-g-y-j-n--i e-d-y-y-? ------------------------------?
Mikä bussi ajaa keskustaan? 어떤 버-- 시-- 가-? 어떤 버스가 시내로 가요? 0
e------ b------- s------ g---? eo----- b------- s------ g---? eotteon beoseuga sinaelo gayo? e-t-e-n b-o-e-g- s-n-e-o g-y-? -----------------------------?
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? 어떤 버-- 타- 해-? 어떤 버스를 타야 해요? 0
e------ b--------- t--- h----? eo----- b--------- t--- h----? eotteon beoseuleul taya haeyo? e-t-e-n b-o-e-l-u- t-y- h-e-o? -----------------------------?
Pitääkö minun vaihtaa bussia? 갈아-- 해-? 갈아타야 해요? 0
g---a---- h----? ga------- h----? gal-ataya haeyo? g-l-a-a-a h-e-o? ---------------?
Missä minun pitää vaihtaa bussia? 어디- 갈--- 해-? 어디서 갈아타야 해요? 0
e------ g---a---- h----? eo----- g-------- h----? eodiseo gal-ataya haeyo? e-d-s-o g-l-a-a-a h-e-o? -----------------------?
Mitä yksi lippu maksaa? 표 한-- 얼---? 표 한장이 얼마예요? 0
p-- h-------i e--------? py- h-------- e--------? pyo hanjang-i eolmayeyo? p-o h-n-a-g-i e-l-a-e-o? -----------------------?
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? 시내-- 몇 정-----? 시내까지 몇 정거장이에요? 0
s--------- m----- j-----g-------i---? si-------- m----- j-----------------? sinaekkaji myeoch jeong-geojang-ieyo? s-n-e-k-j- m-e-c- j-o-g-g-o-a-g-i-y-? ------------------------------------?
Teidän täytyy jäädä tässä pois. 여기- 내--- 해-. 여기서 내리셔야 해요. 0
y------- n---------- h----. ye------ n---------- h----. yeogiseo naelisyeoya haeyo. y-o-i-e- n-e-i-y-o-a h-e-o. --------------------------.
Teidän täytyy jäädä takana pois. 뒤로 내--- 해-. 뒤로 내리셔야 해요. 0
d---- n---------- h----. dw--- n---------- h----. dwilo naelisyeoya haeyo. d-i-o n-e-i-y-o-a h-e-o. -----------------------.
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. 다음 기-- 오 분 후- 와-. 다음 기차는 오 분 후에 와요. 0
d--e-- g-------- o b-- h-- w---. da---- g-------- o b-- h-- w---. da-eum gichaneun o bun hue wayo. d--e-m g-c-a-e-n o b-n h-e w-y-. -------------------------------.
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. 다음 전-- 십 분 후- 와-. 다음 전철은 십 분 후에 와요. 0
d--e-- j---------e-- s-- b-- h-- w---. da---- j------------ s-- b-- h-- w---. da-eum jeoncheol-eun sib bun hue wayo. d--e-m j-o-c-e-l-e-n s-b b-n h-e w-y-. -------------------------------------.
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. 다음 버-- 십- 분 후- 와-. 다음 버스는 십오 분 후에 와요. 0
d--e-- b--------- s---o b-- h-- w---. da---- b--------- s---- b-- h-- w---. da-eum beoseuneun sib-o bun hue wayo. d--e-m b-o-e-n-u- s-b-o b-n h-e w-y-. ------------------------------------.
Milloin viimeinen metro menee? 마지- 기-- 언---? 마지막 기차가 언제예요? 0
m------ g------ e--------? ma----- g------ e--------? majimag gichaga eonjeyeyo? m-j-m-g g-c-a-a e-n-e-e-o? -------------------------?
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? 마지- 전-- 언---? 마지막 전철이 언제예요? 0
m------ j---------i e--------? ma----- j---------- e--------? majimag jeoncheol-i eonjeyeyo? m-j-m-g j-o-c-e-l-i e-n-e-e-o? -----------------------------?
Milloin viimeinen bussi menee? 마지- 버-- 언---? 마지막 버스가 언제예요? 0
m------ b------- e--------? ma----- b------- e--------? majimag beoseuga eonjeyeyo? m-j-m-g b-o-e-g- e-n-e-e-o? --------------------------?
Onko teillä matkalippua? 표가 있--? 표가 있어요? 0
p---- i---e---? py--- i-------? pyoga iss-eoyo? p-o-a i-s-e-y-? --------------?
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. 표요? – 아--- 없--. 표요? – 아니요, 없어요. 0
p----? – a----, e----e---. py---? – a----- e--------. pyoyo? – aniyo, eobs-eoyo. p-o-o? – a-i-o, e-b--e-y-. -----?-–------,----------.
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. 그럼 벌-- 내- 해-. 그럼 벌금을 내야 해요. 0
g------ b--------e-- n---- h----. ge----- b----------- n---- h----. geuleom beolgeum-eul naeya haeyo. g-u-e-m b-o-g-u--e-l n-e-a h-e-o. --------------------------------.

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?