Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   sl Javni primestni (lokalni) promet

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36 [šestintrideset]

Javni primestni (lokalni) promet

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? K---je--v--b--na---staj-? K-- j- a-------- p------- K-e j- a-t-b-s-a p-s-a-a- ------------------------- Kje je avtobusna postaja? 0
Mikä bussi ajaa keskustaan? Kater---v-o----p-l-----ce--e-? K----- a------ p---- v c------ K-t-r- a-t-b-s p-l-e v c-n-e-? ------------------------------ Kateri avtobus pelje v center? 0
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? S-k-teri- avt---so- s--m-ram---l-ati? S k------ a-------- s- m---- p------- S k-t-r-m a-t-b-s-m s- m-r-m p-l-a-i- ------------------------------------- S katerim avtobusom se moram peljati? 0
Pitääkö minun vaihtaa bussia? A-- -oram-pre----i--? A-- m---- p---------- A-i m-r-m p-e-t-p-t-? --------------------- Ali moram prestopiti? 0
Missä minun pitää vaihtaa bussia? K-e-mor-m p--stop-ti? K-- m---- p---------- K-e m-r-m p-e-t-p-t-? --------------------- Kje moram prestopiti? 0
Mitä yksi lippu maksaa? Kol-k--s-a-e --z---i-a? K----- s---- v--------- K-l-k- s-a-e v-z-v-i-a- ----------------------- Koliko stane vozovnica? 0
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? Koli---posta- -- odto- do c-nt-a? K----- p----- j- o---- d- c------ K-l-k- p-s-a- j- o-t-d d- c-n-r-? --------------------------------- Koliko postaj je odtod do centra? 0
Teidän täytyy jäädä tässä pois. Tukaj ---ate --s-o-it-. T---- m----- i--------- T-k-j m-r-t- i-s-o-i-i- ----------------------- Tukaj morate izstopiti. 0
Teidän täytyy jäädä takana pois. Izs-opit- ---k- s-m- -ad-j. I-------- l---- s--- z----- I-s-o-i-e l-h-o s-m- z-d-j- --------------------------- Izstopite lahko samo zadaj. 0
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. N--led-ji--lak----d--m-k--žele-n-ce) -r--pe --z-- m---t. N-------- v--- (--------- ž--------- p----- č-- 5 m----- N-s-e-n-i v-a- (-o-z-m-k- ž-l-z-i-e- p-i-p- č-z 5 m-n-t- -------------------------------------------------------- Naslednji vlak (podzemske železnice) prispe čez 5 minut. 0
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. Nas-edn-i--r---aj -ris-e č-- 1--mi---. N-------- t------ p----- č-- 1- m----- N-s-e-n-i t-a-v-j p-i-p- č-z 1- m-n-t- -------------------------------------- Naslednji tramvaj prispe čez 10 minut. 0
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. N-s-e--ji a--obus p-ispe -ez ---mi-u-. N-------- a------ p----- č-- 1- m----- N-s-e-n-i a-t-b-s p-i-p- č-z 1- m-n-t- -------------------------------------- Naslednji avtobus prispe čez 15 minut. 0
Milloin viimeinen metro menee? Kda---el-e-z---ji-v--k -p--ze-ske-že--znic-)? K--- p---- z----- v--- (--------- ž---------- K-a- p-l-e z-d-j- v-a- (-o-z-m-k- ž-l-z-i-e-? --------------------------------------------- Kdaj pelje zadnji vlak (podzemske železnice)? 0
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? K--j-pe--e z----- tr---a-? K--- p---- z----- t------- K-a- p-l-e z-d-j- t-a-v-j- -------------------------- Kdaj pelje zadnji tramvaj? 0
Milloin viimeinen bussi menee? K--j ----e--ad--i--v---us? K--- p---- z----- a------- K-a- p-l-e z-d-j- a-t-b-s- -------------------------- Kdaj pelje zadnji avtobus? 0
Onko teillä matkalippua? Im-te-vozo-n---? I---- v--------- I-a-e v-z-v-i-o- ---------------- Imate vozovnico? 0
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. Voz--ni-o?-- -e---i-a--j-. V--------- – N-- n---- j-- V-z-v-i-o- – N-, n-m-m j-. -------------------------- Vozovnico? – Ne, nimam je. 0
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. V--e------er--mor-te ---ča-i-ka-en. V t-- p------ m----- p------ k----- V t-m p-i-e-u m-r-t- p-a-a-i k-z-n- ----------------------------------- V tem primeru morate plačati kazen. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?