Lauseita

fi Juomia   »   sl Pijače

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [dvanajst]

Pijače

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Minä juon teetä. P-je--č--. P---- č--- P-j-m č-j- ---------- Pijem čaj. 0
Minä juon kahvia. P-jem ---o. P---- k---- P-j-m k-v-. ----------- Pijem kavo. 0
Minä juon kivenäisvettä. Pijem -ine-a-n---od-. P---- m-------- v---- P-j-m m-n-r-l-o v-d-. --------------------- Pijem mineralno vodo. 0
Juotko teetä sitruunalla? P--eš --j z -i-on-? P---- č-- z l------ P-j-š č-j z l-m-n-? ------------------- Piješ čaj z limono? 0
Juotko kahvia sokerilla? P--e---a-- s sl--ko-j--? P---- k--- s s---------- P-j-š k-v- s s-a-k-r-e-? ------------------------ Piješ kavo s sladkorjem? 0
Juotko vettä jäillä? Pij-š -odo-- le-o-? P---- v--- z l----- P-j-š v-d- z l-d-m- ------------------- Piješ vodo z ledom? 0
Täällä on bileet. T--a- je z---va. T---- j- z------ T-k-j j- z-b-v-. ---------------- Tukaj je zabava. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. L--d-e------o peni-o. L----- p----- p------ L-u-j- p-j-j- p-n-n-. --------------------- Ljudje pijejo penino. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. Lj--j- -ij--o -i-o i- ----. L----- p----- v--- i- p---- L-u-j- p-j-j- v-n- i- p-v-. --------------------------- Ljudje pijejo vino in pivo. 0
Juotko alkoholia? P---š alko---? P---- a------- P-j-š a-k-h-l- -------------- Piješ alkohol? 0
Juotko viskiä? Pi-e- -i--i? P---- v----- P-j-š v-s-i- ------------ Piješ viski? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? Pije----l- z -umom? P---- k--- z r----- P-j-š k-l- z r-m-m- ------------------- Piješ kolo z rumom? 0
En pidä kuohuviinistä. Ne--a-a- -----e. N- m---- p------ N- m-r-m p-n-n-. ---------------- Ne maram penine. 0
Minä en pidä viinistä. N- -ar-m vi--. N- m---- v---- N- m-r-m v-n-. -------------- Ne maram vina. 0
Minä en pidä oluesta. N--m-ram -i--. N- m---- p---- N- m-r-m p-v-. -------------- Ne maram piva. 0
Vauva pitää maidosta. D-j-n-k---maj--r--- m---o. D------- i---- r--- m----- D-j-n-k- i-a-o r-d- m-e-o- -------------------------- Dojenčki imajo radi mleko. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. O-r--- i-ajo -adi ------in j-b---ni-s--. O----- i---- r--- k---- i- j------- s--- O-r-c- i-a-o r-d- k-k-v i- j-b-l-n- s-k- ---------------------------------------- Otroci imajo radi kakav in jabolčni sok. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. Ž-ns-e-im-jo---d- p-m-r--č-i s-k-in-s-k-gr-n-vk-. Ž----- i---- r--- p--------- s-- i- s-- g-------- Ž-n-k- i-a-o r-d- p-m-r-n-n- s-k i- s-k g-e-i-k-. ------------------------------------------------- Ženske imajo rade pomarančni sok in sok grenivke. 0

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!