Lauseita

fi Lomaaktiviteettejä   »   sl Aktivnosti na dopustu (na počitnicah)

48 [neljäkymmentäkahdeksan]

Lomaaktiviteettejä

Lomaaktiviteettejä

48 [oseminštirideset]

Aktivnosti na dopustu (na počitnicah)

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Onko ranta puhdas? J- ---ž- -is--? J- p---- č----- J- p-a-a č-s-a- --------------- Je plaža čista? 0
Voiko siellä uida? Je-tam--ožno-se--o-a-i? J- t-- m---- s- k------ J- t-m m-ž-o s- k-p-t-? ----------------------- Je tam možno se kopati? 0
Eikö ole vaarallista uida siellä? Se--i n--ar---t------a-i? S- n- n------ t-- k------ S- n- n-v-r-o t-m k-p-t-? ------------------------- Se ni nevarno tam kopati? 0
Voiko täältä lainata aurinkovarjoa? Si--e -ožno-tu--j-i-----dit--sonč-i-? S- j- m---- t---- i--------- s------- S- j- m-ž-o t-k-j i-p-s-d-t- s-n-n-k- ------------------------------------- Si je možno tukaj izposoditi sončnik? 0
Voiko täältä lainata aurinkotuolin? Si -- -ožno----aj -zp-so-i-i-le--l-ik? S- j- m---- t---- i--------- l-------- S- j- m-ž-o t-k-j i-p-s-d-t- l-ž-l-i-? -------------------------------------- Si je možno tukaj izposoditi ležalnik? 0
Voiko täältä lainata veneen? S--je mo----tuka--i-p--od-t----l-? S- j- m---- t---- i--------- č---- S- j- m-ž-o t-k-j i-p-s-d-t- č-l-? ---------------------------------- Si je možno tukaj izposoditi čoln? 0
Surffaisin mielelläni. Ra-(a--bi ----al-a-------al--)--a --s-i-. R----- b- s-------- (--------- n- d------ R-d-a- b- s-r-a-(-) (-a-r-l-a- n- d-s-i-. ----------------------------------------- Rad(a) bi surfal(a) (jadral(a) na deski). 0
Sukeltaisin mielelläni. Rad(a) b---e -o--p-------. R----- b- s- p------------ R-d-a- b- s- p-t-p-j-l-a-. -------------------------- Rad(a) bi se potapljal(a). 0
Ajaisin mielelläni vesisuksilla. R-d(a- -i--mu-al--)-----o--. R----- b- s-------- n- v---- R-d-a- b- s-u-a-(-) n- v-d-. ---------------------------- Rad(a) bi smučal(a) na vodi. 0
Voiko surffilaudan vuokrata? J- mož-n --jem --dr--ne de--e? J- m---- n---- j------- d----- J- m-ž-n n-j-m j-d-a-n- d-s-e- ------------------------------ Je možen najem jadralne deske? 0
Voiko sukellusvarusteet vuokrata? J- --ž-- n--e- ---a----š-e---r-me? J- m---- n---- p---------- o------ J- m-ž-n n-j-m p-t-p-j-š-e o-r-m-? ---------------------------------- Je možen najem potapljaške opreme? 0
Voiko vesisukset vuokrata? J-----e- --je- --d-i- sm-či? J- m---- n---- v----- s----- J- m-ž-n n-j-m v-d-i- s-u-i- ---------------------------- Je možen najem vodnih smuči? 0
Olen vasta aloittelija. S---šel- z--e-nik (--čet-i-a). S-- š--- z------- (----------- S-m š-l- z-č-t-i- (-a-e-n-c-)- ------------------------------ Sem šele začetnik (začetnica). 0
Olen suhteellisen hyvä. Se- sre-n----o----/-d-b-a. S-- s------ d---- / d----- S-m s-e-n-e d-b-r / d-b-a- -------------------------- Sem srednje dober / dobra. 0
Tiedän sen jo. Že --r --bro-m- gre---. Ž- k-- d---- m- g-- t-- Ž- k-r d-b-o m- g-e t-. ----------------------- Že kar dobro mi gre to. 0
Missä on hiihtohissi? K-e j--sm-č-r-k- ---nica (sed-ž--c----l--nica-? K-- j- s-------- ž------ (---------- v--------- K-e j- s-u-a-s-a ž-č-i-a (-e-e-n-c-, v-e-n-c-)- ----------------------------------------------- Kje je smučarska žičnica (sedežnica, vlečnica)? 0
Onko sinulla edes suksia mukana? Pa ---- s-sa-o s----? P- i--- s s--- s----- P- i-a- s s-b- s-u-i- --------------------- Pa imaš s sabo smuči? 0
Onko sinulla edes monot mukana? Pa-imaš----abo--mu--rs-- č---j-? P- i--- s s--- s-------- č------ P- i-a- s s-b- s-u-a-s-e č-v-j-? -------------------------------- Pa imaš s sabo smučarske čevlje? 0

Kuvien kieli

Saksankielinen sanonta kuuluu: Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Se tarkoittaa, että kuvat ymmärretään usein nopeammin kuin puhe. Kuvat voivat myös välittää paremmin tunteita. Siksi mainonnassa käytetään paljon kuvia. Kuvat toimivat eri lailla kuin puhe. Ne näyttävät meille useita asioita samaan aikaan ja kokonaisuudessaan. Se tarkoittaa, että kuvan kokonaisuudella on tietty vaikutus. Puheessa tarvitaan huomattavasti enemmän sanoja. Mutta kuvat ja puhe kulkevat rinnakkain. Tarvitsemme puhetta kuvaillaksemme kuvaa. Samalla tavoin monia tekstejä ymmärretään ensin kuvien kautta. Kielitieteilijät tutkivat kuvien ja puheen välistä suhdetta. Se on nostanut esiin myös kysymyksen, ovatko kuvat oma itsenäinen kieli. Jos jotain vain filmataan, voimme katsoa kuvia. Mutta filmin viesti ei ole konkreettinen. Jos kuvan halutaan toimivan kuin puhe, sen pitää olla konkreettinen. Mitä vähemmän siinä näkyy, sitä selkeämpi sen viesti on. Piktogrammit ovat tästä mainio esimerkki. Piktogrammit ovat yksinkertaisia ja selkeitä kuvasymboleita. Ne korvaavat puhekielen ja ovat visuaalisen viestinnän muoto. Jokainen tuntee esimerkiksi ”tupakointi kielletty” -piktogrammin. Siinä näkyy savuke, jonka yli on vedetty viiva. Kuvista tulee vielä tärkeämpiä globaalistumisen vuoksi. Mutta sinun pitää opiskella myös kuvien kieltä. Sitä ei ymmärretä kaikkialla maailmassa, vaikka monet ajattelevatkin niin. Kulttuuri vaikuttaa nimittäin siihen, miten käsitämme kuvat. Se, mitä näemme, riippuu monista eri tekijöistä. Jotkut ihmiset eivät näekään savukkeita, vaan vain tummia viivoja.