Lauseita

fi Luonnossa   »   sl V naravi

26 [kaksikymmentäkuusi]

Luonnossa

Luonnossa

26 [šestindvajset]

V naravi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Näetkö tuon tornin tuolla? Vi-i- t-m s-olp? Vidiš tam stolp? V-d-š t-m s-o-p- ---------------- Vidiš tam stolp? 0
Näetkö tuon vuoren tuolla? V--i---a- go-o? Vidiš tam goro? V-d-š t-m g-r-? --------------- Vidiš tam goro? 0
Näetkö tuon kylän tuolla? Vidiš t-m--as? Vidiš tam vas? V-d-š t-m v-s- -------------- Vidiš tam vas? 0
Näetkö tuon joen tuolla? Vi--š---- ---o? Vidiš tam reko? V-d-š t-m r-k-? --------------- Vidiš tam reko? 0
Näetkö tuon sillan tuolla? Vidiš tam--o-t? Vidiš tam most? V-d-š t-m m-s-? --------------- Vidiš tam most? 0
Näetkö tuon järven tuolla? Vid-š-t-m-je-e--? Vidiš tam jezero? V-d-š t-m j-z-r-? ----------------- Vidiš tam jezero? 0
Minä pidän tuosta linnusta. T---i pt-----m -i je-v-e-. Tisti ptič tam mi je všeč. T-s-i p-i- t-m m- j- v-e-. -------------------------- Tisti ptič tam mi je všeč. 0
Minä pidän tuosta puusta. D---- t-- mi -e-vše-. Drevo tam mi je všeč. D-e-o t-m m- j- v-e-. --------------------- Drevo tam mi je všeč. 0
Minä pidän tuosta kivestä. Ta-k-----tu-a- -- ----še-. Ta kamen tukaj mi je všeč. T- k-m-n t-k-j m- j- v-e-. -------------------------- Ta kamen tukaj mi je všeč. 0
Minä pidän tuosta puistosta. T- p-r- mi -- -š-č. Ta park mi je všeč. T- p-r- m- j- v-e-. ------------------- Ta park mi je všeč. 0
Minä pidän tuosta puutarhasta. T- vrt -- je v-e-. Ta vrt mi je všeč. T- v-t m- j- v-e-. ------------------ Ta vrt mi je všeč. 0
Minä pidän tästä kukasta. T- ---- t-k-- s--mi v---. Te rože tukaj so mi všeč. T- r-ž- t-k-j s- m- v-e-. ------------------------- Te rože tukaj so mi všeč. 0
Tämä on mielestäni kaunis. T--s- -- -di--jub-o. To se mi zdi ljubko. T- s- m- z-i l-u-k-. -------------------- To se mi zdi ljubko. 0
Tämä on mielestäni mielenkiintoinen. T--s---i z--------i--. To se mi zdi zanimivo. T- s- m- z-i z-n-m-v-. ---------------------- To se mi zdi zanimivo. 0
Tämä on mielestäni todella kaunis. To se-mi --i -udov-t-. To se mi zdi čudovito. T- s- m- z-i č-d-v-t-. ---------------------- To se mi zdi čudovito. 0
Tämä on mielestäni ruma. T--s---i-z-i-g--o. To se mi zdi grdo. T- s- m- z-i g-d-. ------------------ To se mi zdi grdo. 0
Tämä on mielestäni tylsä. T---- ---z-i d--g--a-no. To se mi zdi dolgočasno. T- s- m- z-i d-l-o-a-n-. ------------------------ To se mi zdi dolgočasno. 0
Tämä on mielestäni hirveä. To--e ---zdi s--ašno. To se mi zdi strašno. T- s- m- z-i s-r-š-o- --------------------- To se mi zdi strašno. 0

Kielet ja sanonnat

Joka kielessä on sanontoja. Täten sanonnat ovat tärkeä osa kansallista identiteettiä. Sanonnat paljastavat kunkin maan normeja ja arvoja. Niiden muoto on yleensä tunnettu ja määrätty; sitä ei voi muuttaa. Sanonnat ovat aina lyhyitä ja ytimekkäitä. Niissä käytetään usein kielikuvia. Monet sanonnat on myös luotu runon tapaan. Useimmat sanonnat antavat neuvoja tai käyttäytymisohjeita. Joissakin sanonnoissa on myös selvää arvostelua. Sanonnoissa käytetään myös usein stereotyyppejä. Ne voivat olla toisten kansojen tai maiden ajateltuja tyypillisiä piirteitä. Sanonnoilla on pitkä perinne. Aristoteles kehui niitä lyhyiksi filosofisiksi teoksiksi. Ne ovat puhetaidossa ja kirjallisuudessa tärkeä tyylikeino. Ne ovat erikoisia, koska ne ovat aina ajankohtaisia. Kielitieteessä on oppiaine, joka on omistautunut juuri niille. Monet sanonnat esiintyvät useissa kielissä. Ne voivat siten olla sanastollisesti yhtäläisiä. Siinä tapauksessa eri kielten puhujat käyttävät samoja sanoja. Bellende Hunde beißen nicht, Perro que ladra no muerde. (Haukkuva koira ei pure.) (saksa-espanja) Toiset sanonnat ovat merkitykseltään samanlaisia. Sama ajatus on ilmaistu eri sanoilla. Appeler un chat un chat, Dire pane al pane e vino al vino. (Puhua asioista rehellisesti ja suoraan) (ranska-italia) Sanonnat siis auttavat meitä ymmärtämään toisia ihmisiä ja kulttuureja. Mielenkiintoisimpia ovat sanonnat, jotka tunnetaan eri puolilla maailmaa. Ne koskevat ihmiselämän ”tärkeitä” asioita. Nuo sanonnat käsittelevät kaikille yhteisiä kokemuksia. Ne osoittavat, että olemme kaikki samanlaisia – riippumatta siitä, mitä kieltä puhumme!