Lauseita

fi perustella jotakin 1   »   sl nekaj utemeljiti 1

75 [seitsemänkymmentäviisi]

perustella jotakin 1

perustella jotakin 1

75 [petinsedemdeset]

nekaj utemeljiti 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Miksi te ette tule? Z---j -- pri--t-? Z---- n- p------- Z-k-j n- p-i-e-e- ----------------- Zakaj ne pridete? 0
On niin huono ilma. V--me je-ta-- --do-(s-ab--. V---- j- t--- g--- (------- V-e-e j- t-k- g-d- (-l-b-)- --------------------------- Vreme je tako grdo (slabo). 0
En tule, koska ilma on niin huono. N- pr-dem,-ker ---v-e---t-----l---. N- p------ k-- j- v---- t--- s----- N- p-i-e-, k-r j- v-e-e t-k- s-a-o- ----------------------------------- Ne pridem, ker je vreme tako slabo. 0
Miksi hän ei tule? Z---j-----e --ide? Z---- o- n- p----- Z-k-j o- n- p-i-e- ------------------ Zakaj on ne pride? 0
Häntä ei ole kutsuttu. N---ova---en. N- p--------- N- p-v-b-j-n- ------------- Ni povabljen. 0
Hän ei tule, koska häntä ei ole kutsuttu. Ne-p-i--, -e- n---o--b--en. N- p----- k-- n- p--------- N- p-i-e- k-r n- p-v-b-j-n- --------------------------- Ne pride, ker ni povabljen. 0
Miksi sinä et tule? Zaka---e---id-š? Z---- n- p------ Z-k-j n- p-i-e-? ---------------- Zakaj ne prideš? 0
Minulla ei ole aikaa. Ni--- -asa. N---- č---- N-m-m č-s-. ----------- Nimam časa. 0
Minä en tule, koska minulla ei ole aikaa. Ne b-m-pr----/---š-a, -e- nim-m -asa. N- b-- p------------- k-- n---- č---- N- b-m p-i-e-/-r-š-a- k-r n-m-m č-s-. ------------------------------------- Ne bom prišel/prišla, ker nimam časa. 0
Miksi sinä et jää? Zaka--n- os--n-š? Z---- n- o------- Z-k-j n- o-t-n-š- ----------------- Zakaj ne ostaneš? 0
Minun täytyy vielä työskennellä. Ima------elo. I--- š- d---- I-a- š- d-l-. ------------- Imam še delo. 0
Minä en jää, koska minun täytyy vielä työskennellä. Ne o-t-ne---a-a-i -ega,--e- i-a---e d--o. N- o------ z----- t---- k-- i--- š- d---- N- o-t-n-m z-r-d- t-g-, k-r i-a- š- d-l-. ----------------------------------------- Ne ostanem zaradi tega, ker imam še delo. 0
Miksi te menette jo? Zakaj -e --e-t-? Z---- ž- g------ Z-k-j ž- g-e-t-? ---------------- Zakaj že greste? 0
Olen väsynyt. Ut-u-----) -em. U--------- s--- U-r-j-n-a- s-m- --------------- Utrujen(a) sem. 0
Minä menen, koska olen väsynyt. G-e--zato,--er-s-m-utruje-(a). G--- z---- k-- s-- u---------- G-e- z-t-, k-r s-m u-r-j-n-a-. ------------------------------ Grem zato, ker sem utrujen(a). 0
Miksi te lähdette jo? Z-kaj--- odh-j--e? Z---- ž- o-------- Z-k-j ž- o-h-j-t-? ------------------ Zakaj že odhajate? 0
On jo myöhä. P-zn-----že. P---- j- ž-- P-z-o j- ž-. ------------ Pozno je že. 0
Minä lähden, koska on jo myöhä. O-ha--m, -er -e--e--o-no. O------- k-- j- ž- p----- O-h-j-m- k-r j- ž- p-z-o- ------------------------- Odhajam, ker je že pozno. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli = tunteiden kieli – vieras kieli = järjen kieli?

Kun opimme vieraita kieliä, virkistämme aivojamme. Ajattelumme muuttuu oppiessamme. Meistä tulee luovempia ja joustavampia. Monimutkainen ajattelu onnistuu paremmin ihmisiltä, jotka ovat myös monikielisiä. Muistia harjoitetaan oppimalla. Mitä enemmän opimme, sitä paremmin se toimii. Monia kieliä oppinut oppii muitakin asioita nopeammin. Hän kykenee ajattelemaan keskittyneemmin ja kauemmin jotain asiaa. Sen tuloksena hän ratkaisee ongelmia nopeammin. Monikieliset yksilöt ovat myös päättäväisempiä. Mutta se, miten he tekevät päätöksiä, riippuu myös kielistä. Kieli, jolla ajattelemme, vaikuttaa päätöksiimme. Psykologit tutkivat useita koehenkilöitä erästä tutkimusta varten. Kaikki koehenkilöt olivat kaksikielisiä. He puhuivat toista kieltä äidinkielensä lisäksi. Koehenkilöiden piti vastata kysymykseen. Kysymys liittyi erään ongelman ratkaisuun. Prosessin aikana koehenkilöiden piti valita kahden vaihtoehdon välillä. Toinen vaihtoehto oli selvästi riskialttiimpi kuin toinen. Koehenkilöiden piti vastata kysymykseen molemmilla kielillä. Ja vastaukset muuttuivat, kun kieli vaihtui! Puhuessaan äidinkieltään koehenkilöt valitsivat riskin. Mutta vieraalla kielellä he valitsivat turvallisemman vaihtoehdon. Tämän kokeen jälkeen koehenkilöiden piti lyödä vetoa. Tässäkin oli selvä ero. Käyttäessään vierasta kieltä he olivat järkevämpiä. Tutkijat olettavat, että olemme keskittyneempiä vierailla kielillä. Sen vuoksi emme tee päätöksiä tunteella, vaan järjellä…