Lauseita

fi Konjunktioita 1   »   sl Vezniki 1

94 [yhdeksänkymmentäneljä]

Konjunktioita 1

Konjunktioita 1

94 [štiriindevetdeset]

Vezniki 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Odota kunnes sade lakkaa. P-č-------ok--r--e-p-en-ha ---. Počakaj, dokler ne preneha dež. P-č-k-j- d-k-e- n- p-e-e-a d-ž- ------------------------------- Počakaj, dokler ne preneha dež. 0
Odota kunnes olen valmis. P---k-j,---k-er ---k---am. Počakaj, dokler ne končam. P-č-k-j- d-k-e- n- k-n-a-. -------------------------- Počakaj, dokler ne končam. 0
Odota kunnes hän tulee takaisin. P----a-- -o---------- vrne. Počakaj, dokler se ne vrne. P-č-k-j- d-k-e- s- n- v-n-. --------------------------- Počakaj, dokler se ne vrne. 0
Odotan kunnes hiukseni ovat kuivat. P-č-k--- d-kle-----mi n-----u--j- -a---. Počakam, dokler se mi ne posušijo lasje. P-č-k-m- d-k-e- s- m- n- p-s-š-j- l-s-e- ---------------------------------------- Počakam, dokler se mi ne posušijo lasje. 0
Odotan kunnes elokuva loppuu. P-ča-am---ok--r s- f--- ne-konč-. Počakam, dokler se film ne konča. P-č-k-m- d-k-e- s- f-l- n- k-n-a- --------------------------------- Počakam, dokler se film ne konča. 0
Odotan kunnes liikennevalo vaihtuu vihreäksi. P-čak--, do---r-semaf-- ne bo zelen. Počakam, dokler semafor ne bo zelen. P-č-k-m- d-k-e- s-m-f-r n- b- z-l-n- ------------------------------------ Počakam, dokler semafor ne bo zelen. 0
Milloin lähdet lomalle? Kda--se -d------ -a dopust? Kdaj se odpelješ na dopust? K-a- s- o-p-l-e- n- d-p-s-? --------------------------- Kdaj se odpelješ na dopust? 0
Vielä ennen kesälomaa? Š--p-e---o-e--i---po-i----am-? Še pred poletnimi počitnicami? Š- p-e- p-l-t-i-i p-č-t-i-a-i- ------------------------------ Še pred poletnimi počitnicami? 0
Kyllä, vielä ennen kuin kesäloma alkaa. Ja,-še -r---- se-začn-j--pol--------it--ce. Ja, še preden se začnejo poletne počitnice. J-, š- p-e-e- s- z-č-e-o p-l-t-e p-č-t-i-e- ------------------------------------------- Ja, še preden se začnejo poletne počitnice. 0
Korjaa katto, ennen kuin talvi tulee. P-pra-i st-eh-, --ed-n-s---ačn- zima. Popravi streho, preden se začne zima. P-p-a-i s-r-h-, p-e-e- s- z-č-e z-m-. ------------------------------------- Popravi streho, preden se začne zima. 0
Pese kätesi, ennen kuin istuudut pöytään. U--- s--r-ke,-pred---sed-- -a -i--. Umij si roke, preden sedeš za mizo. U-i- s- r-k-, p-e-e- s-d-š z- m-z-. ----------------------------------- Umij si roke, preden sedeš za mizo. 0
Sulje ikkuna ennen kuin menet ulos. Za--i okno, p-e------e- --n. Zapri okno, preden greš ven. Z-p-i o-n-, p-e-e- g-e- v-n- ---------------------------- Zapri okno, preden greš ven. 0
Milloin tulet kotiin? K-a- p-ideš--om--? Kdaj prideš domov? K-a- p-i-e- d-m-v- ------------------ Kdaj prideš domov? 0
Opetuksen jälkeenkö? Po p-uk-? Po pouku? P- p-u-u- --------- Po pouku? 0
Kyllä, sen jälkeen kun opetus on loppunut. Ja,-p-t-- k---o-k--ec p-u--. Ja, potem ko bo konec pouka. J-, p-t-m k- b- k-n-c p-u-a- ---------------------------- Ja, potem ko bo konec pouka. 0
Onnettomuuden jälkeen hän ei voinut tehdä töitä. Po--m---o-s--m- je--go--l---esreč-- ---ve- mog-l---l--i. Potem, ko se mu je zgodila nesreča, ni več mogel delati. P-t-m- k- s- m- j- z-o-i-a n-s-e-a- n- v-č m-g-l d-l-t-. -------------------------------------------------------- Potem, ko se mu je zgodila nesreča, ni več mogel delati. 0
Menetettyään työnsä, hän muutti Amerikkaan. P-te-- k---e i-gu-i- -elo- -- o-š-l ------iko. Potem, ko je izgubil delo, je odšel v Ameriko. P-t-m- k- j- i-g-b-l d-l-, j- o-š-l v A-e-i-o- ---------------------------------------------- Potem, ko je izgubil delo, je odšel v Ameriko. 0
Mentyään Amerikkaan, hän rikastui. Pot-m---- j---e--v--m------ j--pos-a- ---at. Potem, ko je šel v Ameriko, je postal bogat. P-t-m- k- j- š-l v A-e-i-o- j- p-s-a- b-g-t- -------------------------------------------- Potem, ko je šel v Ameriko, je postal bogat. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten opitaan kaksi kieltä samalla kertaa

Nykyisin vieraista kielistä on tullut entistä tärkeämpiä. Monet ihmiset oppivat vierasta kieltä. Maailmassa on kuitenkin paljon mielenkiintoisia vieraita kieliä. Siksi monet ihmiset oppivat useita kieliä samanaikaisesti. Se ei tavallisesti ole ongelma, jos lapset ovat kasvaneet kaksikieliseksi. Heidän aivonsa oppivat molemmat kielet automaattisesti. Vanhempana he tietävät, mikä kuuluu mihinkin kieleen. Kaksikieliset tuntevat molempien kielten tyypilliset piirteet. Aikuisten suhteen on toisin. He eivät voi oppia niin helposti kahta kieltä samanaikaisesti. Kahta kieltä oppivien pitäisi noudattaa joitakin sääntöjä. Ensinnäkin on tärkeää verrata kieliä toisiinsa. Samaan kieliperheeseen kuuluvat kielet ovat usein hyvin samanlaisia. Se voi johtaa niiden sekoittamiseen. Siksi on järkevää analysoida tarkkaan molempia kieliä. Voit esimerkiksi tehdä luettelon. Siihen voit kirjata yhtäläisyydet ja eroavaisuudet. Sillä tavoin aivojen on pakko työskennellä intensiivisesti molempien kielien kanssa. Aivojen on parempi muistaa molempien kahden kielen erikoisuudet. Pitäisi myös valita erilaiset värit ja kansiot kummallekin kielelle. Se helpottaa erottamaan selvästi kielet toisistaan. Jos opiskellaan erilaisia kieliä, tilanne on erilainen. Kahden hyvin erilaisen kielen sekoittamisesta ei ole vaaraa. Tässä tapauksessa vaara on siinä, että verrataan kieliä toisiinsa! Voisi olla parempi verrata kieliä omaan äidinkieleen. Kun aivot tunnistavat eron, ne oppivat tehokkaammin. On myös tärkeää oppia molemmat kielet yhtä tehokkaasti. Teoriassa aivoille on sama asia, kuinka monta kieltä ne oppivat...