Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   sl Nakupovanje

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [štiriinpetdeset]

Nakupovanje

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. R----)--- -up-l--- --r-lo. R----- b- k------- d------ R-d-a- b- k-p-l-a- d-r-l-. -------------------------- Rad(a) bi kupil(a) darilo. 0
Mutta ei mitään liian kallista. Ve---r--e -re--ag-. V----- n- p-------- V-n-a- n- p-e-r-g-. ------------------- Vendar ne predrago. 0
Ehkä käsilaukun? Mor-- -orbico? M---- t------- M-r-a t-r-i-o- -------------- Morda torbico? 0
Minkä värisen haluatte? V---k-----arvi jo ž---t-? V k----- b---- j- ž------ V k-k-n- b-r-i j- ž-l-t-? ------------------------- V kakšni barvi jo želite? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? V---n-, r--vi-a-i b-li? V č---- r---- a-- b---- V č-n-, r-a-i a-i b-l-? ----------------------- V črni, rjavi ali beli? 0
Ison vai pienen? Vel-ko al---a----? V----- a-- m------ V-l-k- a-i m-j-n-? ------------------ Veliko ali majhno? 0
Saisinko katsoa tätä? S--l--k- tol- -o----am? S- l---- t--- p-------- S- l-h-o t-l- p-g-e-a-? ----------------------- Si lahko tole pogledam? 0
Onko se nahkaa? Je---l--iz u----? J- t--- i- u----- J- t-l- i- u-n-a- ----------------- Je tale iz usnja? 0
Vai onko se muovia? A-i -- u-e--e sn--i? A-- i- u----- s----- A-i i- u-e-n- s-o-i- -------------------- Ali iz umetne snovi? 0
Se on tietenkin nahkaa. Seve-a--- -z usnj-. S----- j- i- u----- S-v-d- j- i- u-n-a- ------------------- Seveda je iz usnja. 0
Tämä on erityisen laadukas. J---e-o d--r----ko-----. J- z--- d---- k--------- J- z-l- d-b-e k-k-v-s-i- ------------------------ Je zelo dobre kakovosti. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. In--a -or---- ---re-n--------- ----n-. I- t- t------ j- r------- z--- p------ I- t- t-r-i-a j- r-s-i-n- z-l- p-c-n-. -------------------------------------- In ta torbica je resnično zelo poceni. 0
Pidän tästä. Vše- m--je. V--- m- j-- V-e- m- j-. ----------- Všeč mi je. 0
Otan tämän. V---e---o. V----- j-- V-a-e- j-. ---------- Vzamem jo. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? Jo l--ko--a--ej--mo--č- z-me----? J- l---- k------ m----- z-------- J- l-h-o k-s-e-e m-g-č- z-m-n-a-? --------------------------------- Jo lahko kasneje mogoče zamenjam? 0
Tottakai. Sev-da. S------ S-v-d-. ------- Seveda. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Jo b-m- za-ak----i ko- -ar--o. J- b--- z--------- k-- d------ J- b-m- z-p-k-r-l- k-t d-r-l-. ------------------------------ Jo bomo zapakirali kot darilo. 0
Kassa on tuolla. T---j- -la-a-n-. T-- j- b-------- T-m j- b-a-a-n-. ---------------- Tam je blagajna. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…