Lauseita

fi Taksissa   »   sl Taksi

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [osemintrideset]

Taksi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. Pro--m- p-kl---te taksi. P------ p-------- t----- P-o-i-, p-k-i-i-e t-k-i- ------------------------ Prosim, pokličite taksi. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? K-li-- s-an-----voz d--žel--ni-k--pos--je? K----- s---- p----- d- ž--------- p------- K-l-k- s-a-e p-e-o- d- ž-l-z-i-k- p-s-a-e- ------------------------------------------ Koliko stane prevoz do železniške postaje? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? K--i-o stane -r---z do-l-tali-ča? K----- s---- p----- d- l--------- K-l-k- s-a-e p-e-o- d- l-t-l-š-a- --------------------------------- Koliko stane prevoz do letališča? 0
Eteenpäin, kiitos. Pr-s-m -ar-v-ost. P----- n--------- P-o-i- n-r-v-o-t- ----------------- Prosim naravnost. 0
Tästä oikealle, kiitos. Pro--m--u-a- ------n-. P----- t---- n- d----- P-o-i- t-k-j n- d-s-o- ---------------------- Prosim tukaj na desno. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. P--s---t-m ----o---u n---evo. P----- t-- n- v----- n- l---- P-o-i- t-m n- v-g-l- n- l-v-. ----------------------------- Prosim tam na vogalu na levo. 0
Minulla on kiire. M-d- -e-mi. M--- s- m-- M-d- s- m-. ----------- Mudi se mi. 0
Minulla on aikaa. I--m -a-. I--- č--- I-a- č-s- --------- Imam čas. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. Pr-s-m, pel-it--po-as--je. P------ p------ p--------- P-o-i-, p-l-i-e p-č-s-e-e- -------------------------- Prosim, peljite počasneje. 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. T------e- pr--im, us-a-i--. T---- s-- p------ u-------- T-k-j s-, p-o-i-, u-t-v-t-. --------------------------- Tukaj se, prosim, ustavite. 0
Odottakaa hetki. Po-a----e---rosi-----en--e-. P--------- p------ t-------- P-č-k-j-e- p-o-i-, t-e-u-e-. ---------------------------- Počakajte, prosim, trenutek. 0
Palaan pian. T-ko---o----za-. T---- b-- n----- T-k-j b-m n-z-j- ---------------- Takoj bom nazaj. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. Dajte m-- -ro-im---ot-dilo o --a-ilu. D---- m-- p------ p------- o p------- D-j-e m-, p-o-i-, p-t-d-l- o p-a-i-u- ------------------------------------- Dajte mi, prosim, potrdilo o plačilu. 0
Minulla ei ole pikkurahaa. N-mam---o--ža. N---- d------- N-m-m d-o-i-a- -------------- Nimam drobiža. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. V--e-u, ---a----j-----v--. V r---- o------ j- z- v--- V r-d-, o-t-n-k j- z- v-s- -------------------------- V redu, ostanek je za vas. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. P---ite----na----na-l--. P------ m- n- t- n------ P-l-i-e m- n- t- n-s-o-. ------------------------ Peljite me na ta naslov. 0
Ajakaa minut hotellilleni. Pel---e -e d- moj------t-la. P------ m- d- m----- h------ P-l-i-e m- d- m-j-g- h-t-l-. ---------------------------- Peljite me do mojega hotela. 0
Ajakaa minut rannalle. Pelj--e-me ---oba--. P------ m- n- o----- P-l-i-e m- n- o-a-o- -------------------- Peljite me na obalo. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?