Lauseita

fi Viikonpäivät   »   sl Dnevi tedna

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [devet]

Dnevi tedna

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
maanantai p-n-deljek p--------- p-n-d-l-e- ---------- ponedeljek 0
tiistai t--ek t---- t-r-k ----- torek 0
keskiviikko s--da s---- s-e-a ----- sreda 0
torstai čet-tek č------ č-t-t-k ------- četrtek 0
perjantai petek p---- p-t-k ----- petek 0
lauantai s-b--a s----- s-b-t- ------ sobota 0
sunnuntai n-d---a n------ n-d-l-a ------- nedelja 0
viikko t---n t---- t-d-n ----- teden 0
maanantaista sunnuntaihin o----n---l--- d- ned-lje o- p--------- d- n------ o- p-n-d-l-k- d- n-d-l-e ------------------------ od ponedeljka do nedelje 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. P--i -an j--p--ede-j-k. P--- d-- j- p---------- P-v- d-n j- p-n-d-l-e-. ----------------------- Prvi dan je ponedeljek. 0
Toinen päivä on tiistai. D--gi dan ---t--e-. D---- d-- j- t----- D-u-i d-n j- t-r-k- ------------------- Drugi dan je torek. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. T----i---- ---sre-a. T----- d-- j- s----- T-e-j- d-n j- s-e-a- -------------------- Tretji dan je sreda. 0
Neljäs päivä on torstai. Čet--i d-n-je-če---ek. Č----- d-- j- č------- Č-t-t- d-n j- č-t-t-k- ---------------------- Četrti dan je četrtek. 0
Viides päivä on perjantai. Peti-da- -e p-t--. P--- d-- j- p----- P-t- d-n j- p-t-k- ------------------ Peti dan je petek. 0
Kuudes päivä on lauantai. Še--i d-n j--so-o--. Š---- d-- j- s------ Š-s-i d-n j- s-b-t-. -------------------- Šesti dan je sobota. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. S---i --n----n--el-a. S---- d-- j- n------- S-d-i d-n j- n-d-l-a- --------------------- Sedmi dan je nedelja. 0
Viikossa on seitsemän päivää. T------m--s--em---i. T---- i-- s---- d--- T-d-n i-a s-d-m d-i- -------------------- Teden ima sedem dni. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. D--am--sa-o p-- -ni. D----- s--- p-- d--- D-l-m- s-m- p-t d-i- -------------------- Delamo samo pet dni. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!